Tappikoneen viritys

^Olikos tuota kärjetöntä olemassa bolt-on-mallina? B20E-koneessa? Muistanko väärin että jostain Saabista kävisi pienin muutoksin?

^Olikos tuota kärjetöntä olemassa bolt-on-mallina? B20E-koneessa? Muistanko väärin että jostain Saabista kävisi pienin muutoksin?

On olemassa tuommonen jakaja, mulla on semmonen kiinni omassa autossa.
Varmaan jossain viimeisimmissä jenkkivientimallissa on ollut tuo, on B20E -koneesta kun on nuo kärjet ruiskullekin jakajassa...

Muistaakseni jostain saabin jakajasta kun sorvaa jalkaa pienemmäksi niin saa käymään.

Okei.. Olivat vaan sanonnu eräälle henkilölle kun oli käyttänyt Amazoninsa säädätettävänä.. Hänellä on  C-nokka.. Että jos yhtäänkin kireempi niin ei saa säätöihin jos ei oo kärjetöntä..

Mulla oli aikanaan yksi kone jossa oli BOA 6-nokka-akseli
( http://www.1800philes.com/ianr/_superlist_grinds.html )
tehty kansi 46.5/38 mm venttiileillä ja Solex ADDHE 45 kaasuttimet, mutta sytytys oli vakio kärjellinen, eikä siinä ollut mitään vakavampia käyntiongelmia vaikkei kaasuttimiakaan oltu mittarilla synkronoitu.

Alipainesäätö oli poistettu käytöstä ruuvilla lukitsemalla. Muistelen kyllä että ennen tuon jakajan lukitsemista välillä saattoi olla jonkinlaista temppuilua havaittavissa. 

Vakio virranjakajissa on aika paljon eroja , tekemällä  niistäkin saa toimivan , hyvinkin pitkälle viritettyyn moottoriin .
Alipainesäädön poisto ja kärkisillan lukitus ei ihan riitä .
Sytytysennakko ja määrä on jotain muuta kun pitäisi .
Kärjetön järjestelmäkään ei poista "ennakko-ongelmaa" .
Korjaus /muutospaikka on täällä ,keskipakosäätö

http://kuvablogi.com/blog/5626/24/

Keskipakosäädön jousia on erilaisia


Jos on käytössä virranjakajan säätö / testipenkki ,siinä muutokset on helpoin todeta ,
Onnistuu kyllä moottorissakin ,siivapyörälle hyvät ja tarkat astemerkit sekä HYVÄ ajotuslamppu .
Yleensä joutuu muutaman kerran jakajan purkamaan ennenkuin sopiva ennakkokäyrä löytyy ,mutta on
"palkitsevaa" ja löytyy "halpoja hevosia" kun jakaja toimii kunnolla.

Aika lähellä optimi jakaja löytyy moneenkin viritysasteeseen BOSCH:silta , alipainesäätö on pois jo
alkuperäisenä ,ja keskipakosäädön jouset "oikeat" kuin myös ennakon määrä .(kuvassa oleva osa)

Sitten löytyy esim. Esko Mauno: Virittäjän käsikirja, siellä on aika hyvät ohjeet jakajan säätelyyn.
On jo vanha kirja, mutta  ei ihan niin vanha kuin  nää vehkeet.

Juu.. En mä ite tuota säätelemään varmaan alkais.. Jos veisin jonnekkin penkkiin säädätettäväks kaasarit ni laittaisvat samantien koko höskän säätöihin.. Yleensä ne sen tekeekin kaasareiden säädön yhteydessä.. Pääsis ainakin helpommalla ja säästyis monelta v-sanalta

Okei.. Olivat vaan sanonnu eräälle henkilölle kun oli käyttänyt Amazoninsa säädätettävänä.. Hänellä on  C-nokka.. Että jos yhtäänkin kireempi niin ei saa säätöihin jos ei oo kärjetöntä..

Mulla on ny omassa toinen kesä R-nenällä 40mm tuplilla, isolla kannella ja korkeahkoilla puristuksilla. JA on kärjellinen sytkä, jossa toistaiseksi on ollut vielä alipaineetkin kiinni.. Toimii.
Tossa toissakesäinen video, vanhalla kannella (vakio puristus) -> http://www.youtube.com/watch?v=W-UscwbAo5o

Vähän ääniä kuulee... 

Mulla on ny omassa toinen kesä R-nenällä 40mm tuplilla, isolla kannella ja korkeahkoilla puristuksilla. JA on kärjellinen sytkä, jossa toistaiseksi on ollut vielä alipaineetkin kiinni.. Toimii.
Tossa toissakesäinen video, vanhalla kannella (vakio puristus) -> http://www.youtube.com/watch?v=W-UscwbAo5o

Vähän ääniä kuulee... 

Paljonkos tuo kiertää? Onko helppo ajaa r-nenällä kaupunkiajoa?

n. 7000r, sitten alkaa yksinkertaiset venajouset jäämään tahdista.. Kaupunki ajo, kruisaaminen ja jopa ryömittäminen onnistuu ihan hyvin. Tuu joskus kokeileen..

n. 7000r, sitten alkaa yksinkertaiset venajouset jäämään tahdista.. Kaupunki ajo, kruisaaminen ja jopa ryömittäminen onnistuu ihan hyvin. Tuu joskus kokeileen..

Okei..

Sori kun taas kyselen joillekkin itsestään selviä asioita, mutta.. Mitä hyötyä/haittaa on jos imusarjoista poistaa alipainelähdöt? Tai no tukkii reijät pultilla.. Näitä nimittäin nähnyt.. Ja mitä se tekee jarrutehostimelle kun sieltähän se letku imusarjaan menee?

Jos jarrutehostimen letkun tulppaat, niin ei se enää mitään tietenkään tehosta Tietysti jos tehostajan kalvo on puhki ja vetää ilmaa sen kautta, menee seokset vähä laihan puoloseks.

Toimisko silleen että laittaa vaikka takaiskuventtiilin siihen tehostimen letkuun?

Toimisko silleen että laittaa vaikka takaiskuventtiilin siihen tehostimen letkuun?

öö.. Miksi haluaisit poistaa letkupaikan imusarjasta? 

öö.. Miksi haluaisit poistaa letkupaikan imusarjasta? 

Sitä mä tässä juuri kysyin edellisessä viestissä, että mitä hyötyä siitä on että tukkii imusarjasta alipaineen reijät? Nähnyt monessa niin että on tukittu..