Tarinointi jatkuu;
Projektin ollessa tässä vaiheessa sai autoon laittaa helmat, takapuskurin, sisälokasuojat ja roiskeläpät paikalleen.
Jarrutehostimen letkua oli vuosien saatossa lyhennetty sen verta halkeilun vuoksi että oli jo tätä nykyä melkoisessa pänningissä, joten uusi orkkis löyti tiensä paikalleen;

Seuraavaksi tuli nostettua tankki takaisin paikoilleen - tankissa oli n. 20l polttoainessa ja siinäkin oli 20l liikaa kun uudet tankin pannat laittoivat hanttiin... Nopeasta vartin hommasta tuli sitten illan kestävä hieronta mutta kyllä se sitten lopulta sinne asettui.
Tankkiinhan tuli nyt AEM:n 320l/h pumppu, kaikki täyttöputken ja tankin väliset letkut uutta sekä uusi täyttöputken tiiviste.
Seuraavaksi pääsi sitten sovittamaan uutta turbobackia paikalleen. Vanhan putken kanssa sai ennen loppua vähän taistella vuotavien muhviliitosten kanssa niin päätin ettei tähän niitä tule vaan V-bandit, on irroittaminenkin kertaluokkaa mukavampaa.


Tässä kohtaa tätä kirjoitellessa tiedän kertoa että putkiston asentoa joutuu vielä vähän hieromaan erityisesti takakallistuksenvakaajan kohdalla kun IPD:n vakaajassa ei ole orkkistyylistä putken väistöä.
Putkisto kuitenkin valmistui loppuun hitsattavaksi;

Seuraavaksi paikkansa otti taka-akseli;

Koko komeus;

Looginen jatkumo tälle oli tieten kasata etupään osat paikoilleen;

S60/V70R teräspunosletkujen mitat osuvat tähän käyttöön just eikä melkein.

Jarrujen ilmaus oli varsin suoraviivainen operaatio kuten aina, ei ihmeellisyyksiä.
Seuraavaksi asensin Ardicin huollettuna ja kunnostettuna takaisin paikoilleen, asennuksesta tuli nyt kyllä todella siisti.
Renkaat ja vanteet käväisivät kiepin Lappeenrannan Auto-Kilassa, mihin auto menee myös kulmien säätöön tällä viikolla;

Jarrukilvet ja käsijarruosat paikoilleen;

Ainoastaan vaijerit jäivät vanhaa, nekin tosin minun aikana uusittu uusiin alkuperäisiin. Siis uudet säätimet, levittimet, asennussarja ja jarrukengät.
Tässä kohtaa jarruadapterien mukana tulleille 1,5mm shimmeillekkin löytyi tarkoitus, toisin kuin tietolähteet väittivät. Nimittäin vakio käsijarrukengän runko ylettää ottamaan kiinni jarrurummun olakkeeseen jos asialle ei tee mitään. Nauhahiomakone oli ystävä ja käsijarrukengät istuvat paikoilleen levyn kanssa ilman enempää kikkailua;

Akselistojen valmistuminen tarkoitti sitä että autoon sai laittaa Pegasukset alle ja päättää 7kk pukkien varassa loikoilu;

Joskin ensimmäinen koeajo hallin takapihalla teetti työtä, koska auto ei lähtenytkään käyntiin. Illan vikadiagnoosin jälkeen vika löytyikin teräsvauhtipyörän triggeröinnistä, joka on nyt käänteinen verrattuna auton vakioon. Anturin johtojen käännöllä auto heräsi henkiin

Kiitokset Lankulle konsultaatiopuhelusta

Johtosarjakaavioita tutkiessani tuli tehtyä havainto että mk1 V70 jossa on vielä M4.3 johdot on ecun kammassa käännetty toistepäin.
Mielenrauhan varmistamiseksi tuli kuitenkin varmistettua perusennakko;

Volvo on ilmoittanut ennakoksi 6
o eyk / 850rpm ja sen ajoituslamppu välkkyi venakoppaan joten kaikki ok

Nyt kun projekti alkoi olemaan detaljitasolla pystyi keskittymään todelliseen ongelmaan joka on huolettanut pidemmän aikaa - Auton museokatsastusikä kun lähestyy vauhdilla ja museotarkastajan mahdolliset kommentit tarvikeumpioista & -vilkuista on vakavasti otettava asia

Päätin siis korjata asian laittamalla tilalle uudet alkuperäiset ajovaloumpiot sekä USA-vilkut;


Sekä vilkut että ajovalojen listat alkoivat samalla istumaan kuin hansikas, tarvikkeita tuli useamman kerran säädettyä istumaan paremmin siinä onnistumatta.
Pieniä säätöjä ja viilauksia lukuunottamatta projekti on jälleen toistaiseksi valmis. Nestejärjestelmät täytetty ja ilmattu, mikään paikka ei vuoda eikä alustasta kuulu mitään ylimääräisiä nitinöitä natinoita tai kolinoita (pl. pakoputki joka kuumana lähentelee kallistuksenvakaajaa), se pitää vaan hoitaa kuntoon ennen ensimmäistä ajokertaa.
Seuraavat kuvat onkin sitten ajosta
