SU vs. Weber

http://forum.savarturbo.se/viewtopic.php?f=15&t=9301

Jos ruotsi taipuu niin siinä pojjaat keskustelee mihin asti tupla-SU:t riittää

taito taitaa olla katoavaa kansanperinnettä.

Valitettavasti kyllä, monessa muussakin asiassa. Itseäni kiinnostaa kovasti oppia lähes kaikki mitä vaan pystyy. Otan siis selvää ko. asiasta.

Kiitokset vastauksistanne !

Kaasutinexpertti on tuossa naapurissani, voin käydä joskus kysäisemässä josko sieltä löytyy tietoa nykyisistä holkitusosaajista. Ei heitä liiaksi ole eli hienoa jos joku on halukas oppimaan moisen taidon!

Eipä nykyään tuollaisia taitoja tarvita pahemmin, saati mitään oikeestaan. Kaikki hoituu nykyautoissa jollain sähkölaitteella, tai sitten vaihdetaan osaa uuteen. Tai koko auto Itse nostan hattua kaikille vanhan koulun mekaanikoille jotka teki työnsä kokemuksella eikä ohjekirjalla.
Piruuttain vielä tempasen itse jonkun laitoksen kasaan jolla saan suorat reijät kaasareihin porattua, itseoppiminen on luultavasti usein kallein vaihtoehto mutta meneepähän kantapään kautta
Ettei ihan aiheen ohi mene niin pirautanpa tuonne Kaasutinexpertille tässä joku päivä. Spostia laitoin niin heiltä ainakin korjaussarjaa saa tilattua.

Muistaakseni kaasarien korjaussarjassa on vaan paksumpi akseli, uudet ruuvit ja läppä. Ei mitään holkkeja.

Muistaakseni kaasarien korjaussarjassa on vaan paksumpi akseli, uudet ruuvit ja läppä. Ei mitään holkkeja.

En muistele vaan tiedän satseja olevan erilaisia, on tullut useampi kaasari entisöityä. Kunnollisissa on ja ne ovat päällystetty teflonilla sisäpuolelta:

Tuollaista settiä juuri tarvitsisin. En vaan saa CVI:ltä tilattua vissiinkään, kun eikös sinne tarvitse luottokortin ?
Tuossa vaan ihmetyttää miksi nuo ilmanputsarin tiivisteet ovat nuo 3 reijän kiinnityksellä. Vaikkakin nuo tekee hetkessä itse.

http://www.kgtrimning.com/

Sieltä förgasardelar -> SU trattar, packningar, repsatser mm -> Repsatser, packnings & renoveringssatser HS, HIF
Näyttäis kuvassa olevan kanssa nuo holkit.

Sinne saa maksettua ainakin nettipankin/ pankin kautta, antavat tilitiedot.
Siis jos CVI:llä ei onnistu. Tietysti kysäset että mitä sisältää niitten renoveringsats.
Puhuvat englantiakin.

Niipä se olikin Stombergiin kun sai paksumpia akseleita.

Holkitus eli ns. rotsaaminen tuskin onnistuu ilman kokemusta. Se vaatii ensinnäkin erikoistyökalun, rotsin, joka ottaa ohjauksen ulommasta aukosta poratessaan toisen tarkalleen oikean kokoiseksi. Vanhemmat jermut osasivat tällaisia asioita, taito taitaa olla katoavaa kansanperinnettä. Itse kyselisin jostain mottorikoneistamosta josko kiinnostusta löytyisi tai ehkä Kaasutinexpertistä löytyisi vinkki.

Kyllä sieltä läppäakselilta pitää jonkinlainen palatusjousi löytyä.

Toi trotsaaminen ei oo ongelma - jos meinaan vaan löytyy tarpeeks pienet trotsit tehä se.... vaaitii vain malttia.
Taitaa jäädä munkin sarjat isoksi....  vaikka pieniäkin on, kolmetuumaseen verraten...
Mut sitte ku pistät oikeesti linjaan noita myllyn kanssa, nii paitsi tuplien säätösarja, nii myös alipainemittari kii, ja niiden mukaan säädöt kohilleen, välkyllä seuraat vain, jottei ihan kauheesti liikaa mee aikaselle kipuna.
Viimesenä varmistuksena (mahd. lappua varte) pakokaasuanalysaattori.
Tarkotuksenahan kuitenki on ottaa maksi-hyöty irti kokonaisuudesta.....

Mutta kuten jälestpäin o ilmi tullu, taitaa noita sarjoja saada solien tilalle  maun mukaan - en mä tohon webereitä vaihtelisi.

Ongelma on siinä että akselin reikä on yleensä kulunuttoisesta laidasta enemmän. Uusi reikä tulee helposti vähän sivuun alkuperäisestä. Hyvillä koneilla tai jigisssä onnistuu saa reiän oikeaan paikkaan.

Nyt olisi useampikin kansi tarjolla. Kokoonpanolle SU HS6, kurkun koko on kuitenkin 44.5mm, ja venttiilikoko olisi 44mm, tuleeko potkua lisää virtauksiin jos olisi vaikka se 46mm imuventtiili ?

Ilmeisesti tuo Kormun 717 olisi paras vaihtoehto noiden SU:iden kanssa, onko kellään ollut R-nokkaa ? Olisi kiva saada potkua myös ylemmille kierroksille, riittääkö tuo 717 sitten ?
Kertokaa nyt tyhjentävä vastaus mikä on normaalin kannen venttiilikoko ja mikä on isoventtiilikannen venttiilikoko ilman muutoksia ? Olen ihan sekasin noiden kanssa.

Niin ja kun kantta on laskettu se 2,5mm niin jos sitä voi edes suuntaa antavasti laskea näin (B20A 86,7mm 8.7:1, B20B 86,2mm 9.5:1). Tuossahan on 0,5mm ero (en tiedä onko lukemat varmasti oikeita), voiko tuosta edes periaatteessa laskea: 2,5mm/0,5mm=5,  9.5-8.7=0.8,  5*0.8=4,  8.7+4=12.7:1 Tietysti kannen tiiviste vielä tuosta pois. Tuli vaan mieleen että puristuksia kuitenkin on niin onko tuo Kormun 717 hyvä vielä ?

E. Kormu 717:ssa ja K-nokassa molemmissa on asteita 277. K:ssa 10.8mm nosto (?), Kormussa jos on 7.17mm, ja keinuvipu on suhteella 1.45, lasketaanko nosto siis 7.17*1.45=10.39mm ? Mikä ero käytännössä noilla nokilla sitten on, onko kellään suoria kokemuksia ? Paitsi että K:ssa olisi 0,4mm enemmin nostoa jos nyt oikein olen ymmärtänyt.

Anteeksi tietämättömyyteni ja kysymystulva mutta pakkohan se on kysyä, jos haluaa vastauksia.

Ilmeisesti tuo Kormun 717 olisi paras vaihtoehto noiden SU:iden kanssa, onko kellään ollut R-nokkaa ? Olisi kiva saada potkua myös ylemmille kierroksille, riittääkö tuo 717 sitten ?
Kertokaa nyt tyhjentävä vastaus mikä on normaalin kannen venttiilikoko ja mikä on isoventtiilikannen venttiilikoko ilman muutoksia ? Olen ihan sekasin noiden kanssa.

B18 kannessa vakiona 40/35 venttiilit, b20 normikannessa 42/35 ja isoventtiilikannessa 44/35.

Ei ole tosta kormun nokasta mitää kokemusta.. itellä kun on noiden 45 webereiden kanssa r nokka niin on hyvin potkua niin ala kun yläkierroksillakin..

Ei nokista voi nostoa ja astelukua vertaamalla sanoa suoraan niiden luonteesta. Nokkien välinen kulma vaikuttaa vetoalueeseen ja kiihtyvyydet myös.

717 sopii hyvin 44/37 venttiileille.

Noniin, nyt kun teillä on hyvin kaasarihöpinät vireillä, ni kertokaas nyt amatöörille että miten noi tupla SU hs6 saadaan perussäätöön!?    Just eilen sain kasaan elämäni ensimmäisen koneen (b20) ja olis mukava tietää että miten säätää noi kun laittaa ekan kerran käyntiin, ku ei viittis kylvää samantien bensaa sylintereitä täyteen!