Rosteri voi olla hitusen jyrkkää laittaa (ainakin hinnaltaan) ja lisäksi siitä voi syntyä sähkökemiallista korroosiota.
Joskus kauan sitten väsäsin opel record D-korisen kynnyskotelot, oven alareunat ja lattian kokonaan uusiksi 1mm pellistä, kun nuo obelixithan eivät tunnetusti ruostu...

Peltiäkin meni muutama neliö...

Samalla poistin ovista listat ja niiden kiinnitysniitit. Autolla ajettiin abt. 5 vuotta ja se jäi sitten seisomaan ulos 6 vuodeksi. Kaikki paikatut kohdat olivat kuosissaan (ruosteettomia, poislukien yksi niitti) ja maali ehyttä, vaikka kesät auto oli heinikon seassa ja talvella lumikasojen alla.
Resepti oli yksinkertainen.
Pinnat puhtaiksi ja kaikki ruoste mahdollisuuksien mukaan pois. Varsinkin isot paakut. Lappulaikkaa, somalia tms. käyttäen.
Saumat huolella päittäisliitoksina (eikä missään tapauksessa limi-liitoksia).
Tämän jälkeen pellin huolellinen puhdistus kaikesta törystä.
Tinaukset paikkoihin, joissa niitä tarvitaan (en suosi kittiä). Tinaamisen ja niiden hionnan jälkeen äärimmäisen huolellinen juotepastan puhdistus vedellä ensin ja sitten sinolilla, jotta vesi poistuu ja kuivatus.
Jos juotospastaa jää jonnekkin, ruostuu kyseinen kohta varmuudella. Koin tämän omakohtaisesti kun, itseltä jäi yhden niitin ympäristöön pasta jäämiä. Kun obelixia laitelliin paaliin, annoin oven hitusen kupruilevalle niitin paikalle luu-napin, ja kas, nätti pyöreä peltipalanen irtosi. Oli hienosti ruostunut irti.
Kunhan pinnat ovat kuivia ja puhtaita, päälle Hammerlite metallimaali. Koteloiden sisäpintoihin kotelonsuoja-aineet.
Pintamaali sitten hammerliten päälle.
Obelixin alustassa oli pelkästään hammerliten metallimaalia ja massaa. Ja hyvin kesti hiekkateilläkin ajamista.
Maali lopulta voi olla mitä tahansa tarkoitukseen tehtyä.
Mutta tärkeää on suojata saumat myös toiselta puolelta, koska pelti voi ruostua ihan kummalta tahansa puolelta.
Juju on huollellisessa työssä. Koska ruostuminen tarvitsee happea (tai vettä, rauta voi pölliä happi-atoimeita vedestäkin), tulee maalipinnan olla ehjä molemmin puolin.
Tinaa suosisin siksi, ettei se voi ruostua, mutta pakkeli voi ruostua pellistä helpostikkin irti, jos sinne pääsee yhtään kosteutta. Lisäksi tina liittyy molekyläärisesti rautaan, muodostaen seoksen rajapintaan, eikä ole ns. liimautunut kuten pakkeli on.
Oikeastaan homma toimii, huolellisuudella, oikeilla työmenetelmillä ja valitsemalla oikeat aineet oikeisiin paikkoihin.
Tässäkään ei ole ihme-aineita tai muuta oikotietä onneen... :hello:
Ps. kanttien ja konttien kanssa ei ole tarvinnut tuskailla ruostumisesta, joten
Oitis
Poistettava
Euroopan
Liikenteestä kiinnostukseni on jostakin syystä jäänyt...