B20 turboja forumilaisilla?

Läpipuhaltaen joo,  ikävä kyllä ei SU:illa...mut toistaiseksi kaasarikokoonpano

Asiaa 

Sattuuko kenelläkään olemaan remmiahtimia amazoneissa? Jos semmoisistakin saisi kuvia tänne  :hello:

Tuollainen remmiversio löytyy Äänekosken seutuvilta, ei siis ole allekirjoittaneen peli. En nyt muista ihan varmaksi, mutta voipi olla Eatonin valmistetta. Täytyy varmistaa asia, kun käyn tässä lähiaikoina noilla seuduilla 

Sattuuko kenelläkään olemaan remmiahtimia amazoneissa? Jos semmoisistakin saisi kuvia tänne  :hello:

Kysymyksen vierestä vastatakseni piti koukata tallin puolelta kameran kanssa. Lavastettu kuva tulevasta asennuksesta, kohteena kuitenkin 142.




Mulla oli tuo hengityskone ajossa 90-luvun lopulla (jolloin olin vielä nuorempi  ) muutamana kesänä. Silloin se oli kiinni B20A:n omassa imusarjassa, pakosarjakin oli vakio valua. Ei löydy kuvia siitä, eli asennus ei ilmeisestikään ollut tekijänkään mielestä kuvaamisen arvoinen 

Minkäslainen urakka olisi laittaa b20 tai b18 kylkeen remmiahdin ? Kaasareiksi tulisi dellorto 40mm. Kannattaako edes suunnitella ?

Minkäslainen urakka olisi laittaa b20 tai b18 kylkeen remmiahdin ? Kaasareiksi tulisi dellorto 40mm. Kannattaako edes suunnitella ?

Eiköhän tota voi suunnitella  Ahdin tohon laturin normi paikkaan , sähköinen vesipumppu , sit semmonen imusarja joka tulee
venakopan yli .... 

Heräsi vaan yhtäkkiä mielenkiinto tollaseen, saattaisi tulla aika jännä paketti. Olisi toivottavasti vähän helpompi, tehomäärä huomioiden. Tuntuu että tuo nykyinen virivapari vaan teettää ongelmaa ongelman perään, alkaa kyllästyttämään pikkuhiljaa.

Löytyisi täysin vakiokuntoinen b18  mottikin valmiina aihioksi

Tällai minä suunnittelin... Tai no en ehkä suunnitellut, mutta tämmöstä siitä näköjään mulla pakkaa tulemaan (mukaillen erään harrastuksessa ansioituneemman foorumilaisen allekirjoitusta).

Mehumaijakin on haaveiltu Dellorto 40. Ei siksi, että olisi paras tähän tai edes hyvä, mutta historiallisista syistä (=valikoitui opiskeluaikoina rahapulassa ja lukee nykyisin otteessa enkä ala vaihtaan ainakaan tällä päivityskierroksella).

Urakan helppoushan on suhteellista, tiedän kyllä ainakin vähempitöisempiä hommia 

Onko tuo koko paketti, remmiahdin, kaasari ja muut pelkästään kiinni imusarjan laipasta koneessa, eikä mistään muualta tukea ? Eikö tuossa tule jo vähän paljon painoa kannateltavaksi tuolle laipalle

Onko tuo sillä periaattella että kaasari on ennen puhallinta, eli koko seos menee ahtimen läpi ? Vai silleenkö se kuuluukin olla

Anteeksi tietämättömyyteni, ei ole aihealueesta kokemusta yhtään.

Onko tuo sillä periaattella että kaasari on ennen puhallinta, eli koko seos menee ahtimen läpi ? Vai silleenkö se kuuluukin olla

Tuo on se kaikista yksinkertaisin tapa laittaa kaasari imupuolelle. Läpimenevä seos jäähdyttää ahdinta käytössä ja kaasariakaan ei tarvi paineistaa. Jos taas kaasari on painepuolella niin laittaisin välijäähdyttimen ja ahtimen kokonaan pois pakosarjan lähettyviltä. Mulla on pian vuoden jo venynyt oma projekti mis tulee näin olemaan mut kyl se viimestään kesällä on ajos...laitetaan kuvia sitten :hello: Sen verran on suunnitelmat muuttunu et kotiutu turbosaabin kjetti pari viikkoa sitten

Onko tuo koko paketti, remmiahdin, kaasari ja muut pelkästään kiinni imusarjan laipasta koneessa, eikä mistään muualta tukea ? Eikö tuossa tule jo vähän paljon painoa kannateltavaksi tuolle laipalle

En muista painoa, mutta vaatii ehdottomasti lisätukea kun momenttivarttakin tulee aikalailla. Mulla on tuki ahtimen alta etureunasta koneen kiinnikkeeseen:



ja ahtimen takaa turbiinikopan pultin alle:



Lisäksi tukea tulee kannen etureunasta "vetoakselin" tuelta.

Onko tuo sillä periaattella että kaasari on ennen puhallinta, eli koko seos menee ahtimen läpi ? Vai silleenkö se kuuluukin olla

On. Seoksen muodostuksen kannalta olis tieten parempi olla vasta ahtimen jälkeen. Tällainen Roots-ahdin on vakiotilavuuspumppu, hammasrataspumppu periaatteessa, ja kuristimen (eli kaasuläpän) on oltava ahtimen imupuolella. Keskipakoahtimella voi ahtaa kaasuläppää vasten. Ruiskuhan se olis hyvä, kaasuläppä imupuolelle ja suuttimet lähelle kantta. Tässä kaasari imupuolella asennuksessa tahtoo tulla ongelmaksi kaasarissa muodostetun seoksen saaminen palavassa muodossa palotilaan. Eli siis polttoaine tahtoo pisaroitua pitkän imupuolen aikana.

Eikö tuo ahdin tykkää kyttyrää kun sen läpi menee bensaa ? Materiaali, pinnoitukset, laakerit jne Vai onko se ihan ok ahtimen kannalta. Anteeksi tämä kyselytulva, paljon oon saanut jo vastauksia ja viisautta täältä, mutta vieläkin on paljon kyaymyksiä

Alkaa mielenkiinto todella herätä tähän projektiin. Kuinka paljon voi olettaa saavansa tehoa tollasella remmiahtimella ? ihan ympäripyöreä arvio, jos kone olisi vaikka vakio b20 johon ton laittaa.

Tällainen Roots-ahdin on vakiotilavuuspumppu, hammasrataspumppu periaatteessa, ja kuristimen (eli kaasuläpän) on oltava ahtimen imupuolella. Keskipakoahtimella voi ahtaa kaasuläppää vasten.

Kyllähän Roots-ahtimenkin kanssa voi kaasuläppä/kuristin olla painepuolella kun laittaa bypassin väliin.
Ja btw, hyvän näkönen projekti sulla menossa

Eikö tuo ahdin tykkää kyttyrää kun sen läpi menee bensaa ? Materiaali, pinnoitukset, laakerit jne Vai onko se ihan ok ahtimen kannalta. Anteeksi tämä kyselytulva, paljon oon saanut jo vastauksia ja viisautta täältä, mutta vieläkin on paljon kyaymyksiä

Ei tykkää kyttyrää. Tuo mun ahdin on alunperin 80 luvun Lancia Beta Volumex mallista, eli ihan sarjatuotantoautosta ja siinä se on tehtaan jäljltä juuri näin. Esim. Eatonin vanhempia ahtimia on myös tehdasasennuksena kaasari imupuolella, nykyiset tieten tehdasasennuksena ruiskuja, mutta niitäkin on jälkiasennettu kaasari imupuolella. Uskoisin kaikkien vähänkin autokäyttöön tarkoitettujen vastaavien ahtimien kestävän bensaa. Ajan kanssa akselitiivisteiden läpi kulkeutuu toki pikkuhiljaa polttoainetta etupään laakerien ja vaihteiston öljyn joukkoon sekä takapään laakerien voitelurasvan joukkoon. Eli öljyn ja rasvan vaihto on ahtimelle tehtävä huoltotoimenpide mm. tämän takia.

Alkaa mielenkiinto todella herätä tähän projektiin. Kuinka paljon voi olettaa saavansa tehoa tollasella remmiahtimella ? ihan ympäripyöreä arvio, jos kone olisi vaikka vakio b20 johon ton laittaa.

No tähän ei uskalla sanoa mitään. Vanha virittämisen perustotuus, eli jos teho ei laske niin muutos voidaan katsoa onnistuneeksi, pätenee tähänkin 

Saavutettava ahtopaine on pieni, järkevä käytännön max. on ehkä jossain 0,5-0,7 bar. Eli jo siitä voi päätellä, että turbokerhon satojen hevosvoimien tehot voi unohtaa. Haarukoida voi mielessään mitä koneesta saa ulos ilman ahdinta, paljonko n. 0,5 bar ahtoja tuo lisää ja siitä vähentää muutaman pollen mikä menee ahtimen itsensä käyttämiseen. Volvon omasta "katalogista" jonkunlaista referenssiä voi ajatella esim. 80 luvun B19 a B21 turbojen kautta: niissä on käsittääkseni suunnilleen sama ahtopaine, ei välijäähdytintä, kaasari, jne. Teho on karkeasti noussut n. 100hv -> 150hv, eli samalla kertoimella vois haarukoida tätä tapausta kaiken onnistuessa.

USA:ssa V-performance testaili ja tuotteisti aikanaan B20:een remmiahdinsetin ihan myyntiartikkeliksi asti. Ei ole tosin enää myynnissä kun ruotsalaiset lopettivat  siinä käytetyn ahtimen myynnin. Se ahdin oli Autorotorin ruuviahdin (Lysholm-ahdin), joka on tavallaan kehittyneempi versio Roots ahtimesta: hieman parempi hyötysuhde, mutta hyvin pitkälti vertailukelpoinen. Se projekti alkoi vakion B20:n ahtamisella ja taisivat dynottaa sen johonkin 150-160hv tehohaarukkaan (muistinvaraisesti). Myöhemmin muokkasivat konetta myös muilta osin ja tais se teho yli kahdensadan mennä. No tarinaa voi jokainen lukea lontoon murteella itse: http://www.v-performance.com/products/supercharger.html

Kyllähän Roots-ahtimenkin kanssa voi kaasuläppä/kuristin olla painepuolella kun laittaa bypassin väliin.

Heti kun kirjoittaa jotain puolivaloilla niin tulee korjausta, ja hyvä niin. Eli umpiperään ei pidä ahtaa ja sen umpiperän voi kiertää bypassilla.
Menee vähän oman tutkimus/kokemuspiirin ohi, mutta veikkaan että jos asentaa kaasuläpän painepuolelle ja bypassin kaasuläpän ja ahtimen väliin niin ainakaan vapaa-ajan vieton kanssa ei ole ongelmia vähään aikaan Periaatteessa varmaan onnistuu, mutta kaasuläpän ja bypassin ohjaus jotenkin järkevässä synkronissa koneesta otettavan tehon säätämiseksi voi olla haasteellista? Tietenkin sen voi tehdä vaikka suoraviivaisesti säätämällä bypassilla ahtopaine ja sitten kaasuläpällä teho, mutta sitten osakuormalla ahdetaan samaa ilmaa uudestaan ahtimen läpi ja se joka kerta kuitenkin lämpenee hieman? Onko tietoa onko jossakin otto-moottorin ahtamista toteutettu tällä tavalla?

Roots ahtimien yhteydessä on toki käytetty bypasseja, joko osakuorman pumppaushäviöiden pienentämiseksi ja/tai ahtimen ohittamiseksi jos se osakuormalla kytketään kokonaan pois päältä. Esim. eatonin ahtimissa on osassa ahtimeen integroitu bypass. Ja sitten on eksoottisempia viritelmiä joissa on yhdistetty remmiahdin ja turbo, legendaarisimpana esimerkkinä varmaaan 80 luvun B-ryhmän ralliauto Lancia Delta S4. Näissäkin on by pass rootsin ohittamiseksi kun turbo ottaa komennon. Mutta luullakseni näissä kaikissa on kuitenkin ihan oma erillinen kaasuläppä moottorin tehonsäätöön?

Ja btw, hyvän näkönen projekti sulla menossa

Kiitos  Amatööritasolla tässä turaillaan verrattuna moneen tämän foorumin jalokiveen, mutta koitetaan kuitenkin jonkinlaista tasoa pitää yllä. 

Onko tietoa onko jossakin otto-moottorin ahtamista toteutettu tällä tavalla?

Toyotalla ovat käyttäneet rootsia jossa on sähkötoiminen kaasuläppä toimittamassa bypassin virkaa(googlella löytyy, ahtimena sc12 ja sc14).
Tuolla aikasemmin oli kuva missä oli myöskin näin, käyttäjällä TwistOla