D5 moottori "papattaa"

Itsetehtynä nostajat, keinuvivut + tarvittavat tiivisteet n. 300-400€, riippuen minkä valmistajan tavarat laittaa. Samallahan kannattaa myös laittaa pyörreläpät kuntoon ja tehdä jakopääremontti, kun ne joutuu muutenkin käyttää auki. Jakopää + pyörreläpät nostaa hintaa n. 250€.

VMS-racingilta sain aikanaan kustannusarvion 2000€ avaimet käteen periaatteella (nostajat, keinuvivut, pyörreläppä ja jakopää vesipunppuineen)

Jos joku vielä tähän hommaan itse ryhtyy, niin kannattaa nostimia uittaa/painella moottoriöljyssä ennen asentamista.

Remppa ei sinänsä mitenkään mahdottoman vaikea ole tehdä itse, jos vain saa suuttimet helposti irti. Tehokasta mutterimopoa ja momenttiavainta kummempia erikoistuöksluja ei muistaakseni hommaan tarvinnut. Kannattaa tuohon päivä kuitenkin varailla aikaa, niin ei tarvi kiirehtiä.

Kiitos, ei ole aikaisempaa kokemusta mut jos kavereiden kanssa remontti onnistuisi.

Aika vähän on netissä videoita operaatiosta:  https://youtu.be/4oE1udN-TLs

Uudet nostajat ja keinovivut menossa öljykylpyyn.

Nostinremppa tehty.
Moottorin ääni kuulostaa paremmalta myös lämpimänä. Alavääntöä ja ohituskiihtyvyyttä tuli huomattava määrä lisää.

Rullakeinut olivat yllättävän hyvässä kunnossa.
Hydraulisissa venttiilien välysten säätöpatruunoista kaksi painui kevyesti sormilla. Muut olivat kuin yhtä puuta.
Ulkoisesti kaikki venttiilikopan alla kuin tehtaalta ajetussa kunnossa. Karstaa oli jostain syystä todella vähän. Ehkä jotain 1mm. Pyörreläpissä enemmän. Jakohihna oli hankala saada paikoilleen. Kiristin ei löysännyt tarpeeksi?

Jonkinlainen vertailu ennen ja jälkeen:

https://www.youtube.com/watch?v=W7FDmlkrEL0

Moro!
Aikaa on kulunut ja mun on jotenkin aika hankala ymmärtää että Volvon omassa varsinkin viisipyttyisessä olisi näin räikeä materiaali ongelma?
Mulla ei ole Diesel-Volvosta metrinkään kokemusta mutta Bensavolleja on kolme koska näistä pirulaisista ei päse eroon.
MK-1 jolla taivallettu 360000 ahtamaton tinafemma. Käy hiirenhiljaa, tuskin kuulee että käy. ainoa ääni lähtee ilmastoinin kompurasta joka helisee vapaana pyöriessään varsinkin.
MK2 bifuel vm.2006 300000km vedetty ja naksuttaa hiljaa tyhjäkäynnillä mutta ei häikkää. Sitten Bifuel vm2011 eli MK-3 joka 2.5 tinafemma ahdettu.
Käy hiljaa mutta ei suhise kuten tämä mun favoritmosa 10 venttiilinen tinavitonen.
Mun pointti on nämä oudot öljyt 0w jotain ja toi älytön 30000 km vaihtoväli. Näistä jo puhutaankin monessa posta70 ksessa mutta toi komekybää futaa jos ajetaan matkaa enimmäkseen.
Olen haastellut asiasta usealla korjaamolla ja esim pian 30 v. Öljyhetki/Vianor mestassa öljyjä vihdellut ja remppaa tehnyt kaveri tuomitsi suoralta kädeltä nämä Long Life jutut.
Ovat availleet etenkin japanilaisia losahtaneita Mitsuja, Toyotia jne. ja noin 70 v. yhteinen asentajakokemus kertoi mulle että öljypohjat paksussa mustassa mönjässä joka erittäin tiukkaan kerrostunutta etenkin öljypumpun ritilän ympärillä.
Linja on pitänyt ja tämä firma suosittelee asiakkailleen tiuhempaa vaihtoväliä nyrkkisääntönä vähintään kerran vuodessa.
joten olisi mielenkiintoista nähdä oikein tutkittuna mikä syy todella on? Tosin ongelman yleisyys viittanee myös materiaaliongelmaan mikä on mulle kyllä karvas pala. Volvohan on tunnettu etenkin moottoreistaan ja niiden kestävyydestä.
Laitoin kerran mielenhäiriössä Motoneti Motox öljyä ja se oli katastrofi. Hydraulit eivät täyttyneet millään ja kone piti kauheaa mekkalaa kunnes lämpeni. Palasin Mobiloiliin ja taas kuuluu sametinpehmeää suhinaa. Laatuvaikutelma oikein rynnii iholle.
Jospa Kiina johtaja on tehnyt kuten Davidson aikanaan päättäessäään viivyttää alumiinisylintereihin siirtymistä ja siinä meinasi keikahtaa koko HooDee 60 luvun 70 -luvun vaihteessa Nipponin viedessä markkinat.

Eikö se o selvää jos öljyt pyörii 30 000 km eikä suodatinta välissä vaihdeta niin paskaahan sinne kertyy.
En ikinä ajais öljyillä noin paljon, vaikka eihän noi long lifet edes mitään öljyä ole, kaikkee muuta mömmöö mistä keitelty kasaan.

Kyllä mulla motox toimi ihan hyvin silloin kun vielä oli hydr nostajilla olevia koneita. Nehän loppu joskus 98-99.

Useampi heikossa kunnossa oleva hydraulinen venttiilinnostaja aiheutti papatuksen.

.
Juurikin näin. Kun hydraulinen venttiilinnostaja ei toimi, eli ei pidä öljynpainetta ja paina pakoventtiiliä auki palamisen jälkeen pakokaasujen esteettömälle virtaukselle pakosarjaan  niin pakokaasut tulevat imuvaiheessa ylipaineella väkisin takaperin imusarjaan ja papatus on seuraus  väärinpäisestä pakokaasujen virtaussuunnasta. Pakoventtiili on käytännössä kiinni koko ajan tai aukeaa puutteellisesti. Toimiva hydraulinen välyksensäädin/ painaja mahdollistaa venttiilin aukeamisen,  poistaa rytmiongelman ja kone vetää rykimättä alhaalta asti.

 Oma havaintoni (omaa teoriaa) on, että egr:n kautta tuleva nokijankki yksinkertaisesti paskoo öljyn ja nokipartikkelit hioo hydrauliset nostajat ja rullakeinut väljiksi. Aikaisemmin esittämäni epäily pehmeämmästä valmistusmateriaaliasta on osoittautunut viimeisen 200 tkm aikana vääräksi, kun vaihtaa rasvat max. 15 tkm välein. Ei mitään välyksiä havaittavissa, eikä papata ja kansi toimii.

Eikö tuon hydr nostimen tehtävä nyt lähinnä ole pitää se välys poissa keinuvivun välistä, ettei pääse hakkaamaan.
Ei kai sen kunto vaikuta venttiilin avautumiseen. Voinhan olla hakoteilläkin mutta näin sen ymmärtäisin ettei nostimen kunto vaikuta avautumisen määrään.

Onneks on omassa kovat nostimet.

Eikö tuon hydr nostimen tehtävä nyt lähinnä ole pitää se välys poissa keinuvivun välistä, ettei pääse hakkaamaan.
Ei kai sen kunto vaikuta venttiilin avautumiseen. Voinhan olla hakoteilläkin mutta näin sen ymmärtäisin ettei nostimen kunto vaikuta avautumisen määrään.

Onneks on omassa kovat nostimet.

Ai että venttiilinvälys ei vaikuta venttiilin avautumiseen?

Kyllä välys vaikuttaa mutta eihän nestenostimilla avautumista säädetä.

Kertokas nyt joku tässä miten se oikein on.

Siis selventävä totean, että d5 moottorin venttiilit nostaa auki tilanteesta kiinni venttiilinjouset. Normisti ajoitetun moottorin venttiilit on kiinni aina palotapahtuman aikana. Poikkeus jos välys puuttuu ja ne kantavat.

Nokka-akselin alla on rullakeinu, jonka toinen pää on suoraan venttiilien päässä. Hydraulinen välyksensäätäjä toimii rullakeinun toisessa päässä parina.
Mikäli hydraulinen säätäjä ei pidä öljynpainetta se joustaa liikaa tai on kokonaan kasassa niin nokka-akselin liike ei vaikuta liikematkaltaan venttiilin päähän, kun keinulaudan toinen pää ei jeesaa. Säätäjässä liikerata useita millimetriä.  Palovaiheen pakopaineen jäännöstä jää sylinteriin. Tuloilmaa kyllä tulee imupuolelta, mutta pakopaineen jääännöstä tulee matalilla kierroksilla vastavirtaan. Kierroksilla ja kuormituksessa turbo painaa jo vastaan.

Tähän oireyhtymään sisältyy oman kokemuksen mukaan väljät rullakeinujen laakeroinnit, jotka pienentävät edelleen nokka-akselin painamaa liikerataa venttiilien päihin. Aikansa papatettuaan jokin hydraulinen säätäjä hajoaa ja jokin rullakeinu kaatuu väliin ja pyytää nostajan ulos pesästään. Rikkoo usein myös kannen. Papatus loppuu ja sepitys alkaa.

Aika hyvin selitetty. Itse tuossa edellä YRITIN kuvailla normaalitilannetta kun nostimet on kunnossa.
Käytit hyvää termiä "hydraulinen välyksensäätäjä", se onkin ehkä kuvaavampi nimitys kuin nostin?

Tinakoneessakin ne ovat lähinnä painimia kun nokka-akseli vaikuttaa siihen ilman mitään välikäsiä.
Aika historiallinen jenkkikeksintöhän tuo on, volvokin luopui bensakoneessa niistä 1900 luvun lopussa.
Tuli ehkä mitta täyteen.

Vähän sellainen kutina että jotkut tekee tuon nostinrempan "varulta".
Totuus valkenee kun Prisman parkkihallissa käynnistyy se oikeasti papattava D5.
Papattavan yksilön kuulee jo kaukaa.

Toki oikeasti papattava on korjattava ja öljynvaihtovälistä pidettävä huolta. Paljonhan näillä ajetaan kilometrejä.