Painemobiili.com 340DL Turbo

Juu, pitää jostain yrittää metsästää tollaset vetarit.

Tosin se on vähän epäselvää käykö TYP188 perään nuo TYP210 vetarin laipat jne, vai täytyykö peräkin vaihtaa?

Oletkos oksanen varma että E34 530-> on TYP210 perä, ainakin kahdessa jota olen tarkastellut on "sama" typ188 perä ja nivelet joka mulla. Vasta M5 pitäis olla TYP210 perä jossa nuo järeät nivelet.

Sen tiedän että E36 vetarit ovat about sentilleen samanpituiset kun 300 sarjan, eli 49cm. 45-47cm on sopiva pituus tähän TYP188 perällä.

Niin puhdasverinen baijerilainen en ole, mutta ainakin netissä joka paikassa motorsport E28 BMW:tä kutsutaan M535i:ksi. M5 sitten erikseen.

http://en.wikipedia.org/wiki/BMW_5_Series_(E28)
http://www.m535i.org/e28info.html
http://www.m5board.com/vbulletin/e28-m5-discussion/10453-e28-m535i-535i.html
http://www.bmwmregistry.com/model_faq.php?id=6

Joo mutta ei i535M:ks. Kuulosti karmeelta.

Perustin kyllä tällä kertaa e34 heittoni siihen paskimpaan tiedonlähteeseen eli realoem:n.

Ja toki muutenkaan ei voi olla mistään varma, tuntuu että ihan samallalailla noita osia on heitelty ristiin "sitä mitä hyllystä sattuu löytymään" sekä baijerissa että ruotsissa  .

Äkkiseltään nettiä selaamalla typ210 vetareissa on 94mm pulttikehä vetareille ja typ168/188 perien ulostulolaipoissa 86mm. Se olisi kyllä erikoista että noi ulostulotumpit sopisi ristiin eri periin, silloinhan ulostuloboori olisi sama kaikissa. Ulostulotumpin stefakokoja vertaillessa typ188:ssa olisi 67x44x10 ja typ 210:ssä 76x50x10, tuosta voisi äkkinäinen kuvitella että jotain paksuuseroa siellä on. Myös laakerit ovat eri.

Mutta tosiaan, kytkinpommit pitävällä slicksillä ne vetarit räjäyttää. Ja toki jos on oikein kova poika kepittämään niin suattaapi se joskus vaihteenvaihdossakin nöyrtyä.


Edit: muuten jos isolla nivelellä olevia muita vetareita hakee niin myös e32 korisissa pitäisi olla 735:stä ylöspäin Typ210. Myös 800-sarjalaisissa on Typ210. Ja mietippä muuten sitä että 850Csi:ssä jossa on se vanhojen bemmien kaiken järein vaihteistokin (S6S560G eli getrag 286, karmee mörkö) on 5,6Litraisen, 375hp/545nm V12:sen perässä murikkana Typ210.

Juu, nyt saanu vähän suunnitella systeemiä uudestaan.

Kehikoksi tulee nyt 5mm L-raudasta boksi. Jos se ei kestä, ni mikä sit kestää?

Kiinnitys laatikkoon useaan kohtaan ja perään kanssa vähintään 6 eri paikkaa, edestä takaa ja keskeltä.

Sitten L-raudasta vahvikkeet laatikon etulaipan (21x30cm) ja kardaanin väliin, ettei pääse etulaipan reunoja vääntämään, mihin L-rauta kehikko kiinnittyy.

Jäykkä perä ei tule kysymykseen?

Juu, nyt saanu vähän suunnitella systeemiä uudestaan.

Kehikoksi tulee nyt 5mm L-raudasta boksi. Jos se ei kestä, ni mikä sit kestää?

Kiinnitys laatikkoon useaan kohtaan ja perään kanssa vähintään 6 eri paikkaa, edestä takaa ja keskeltä.

Sitten L-raudasta vahvikkeet laatikon etulaipan (21x30cm) ja kardaanin väliin, ettei pääse etulaipan reunoja vääntämään, mihin L-rauta kehikko kiinnittyy.

Avoin L ei sitten paljon lattaraudasta eroa nurjahduksen suhteen. Mä tuosta sun rakennelmasta en paljon ymmärrä mutta jos katsot kevyitä rakenteita joissa on haettu jäykkyyttä useampaan suuntaan kuten tässäkin ilmeisesti on tarkoitus, niin kyllähän ne yleensä putkesta tehdään.

Jäykkä perä ei tule kysymykseen?

Se tuskin ratkaisisi mitään tässä tapauksessa.

Se tuskin ratkaisisi mitään tässä tapauksessa.

Mun mielestäni se ratkaisisi vetoakselien kestävyysongelman.

Mun mielestäni se ratkaisisi vetoakselien kestävyysongelman.

Mut jos autossa on alkuperäisenä linkkuperse niin eihän sinne saa laittaa jäykkää akselia

Mut jos autossa on alkuperäisenä linkkuperse niin eihän sinne saa laittaa jäykkää akselia

Ainii, tää on katulaillinen  vehje.

300-sarjan taka-akselihan on jäykkä, vaikka se murikka ja vetarit onkin sellaiset retku-tyyppiset. Sille oli joku oma hieno nimikin, mutta en muista sitä nyt tähän hätään

300-sarjan taka-akselihan on jäykkä, vaikka se murikka ja vetarit onkin sellaiset retku-tyyppiset. Sille oli joku oma hieno nimikin, mutta en muista sitä nyt tähän hätään

De Dion?

300-sarjan taka-akselihan on jäykkä, vaikka se murikka ja vetarit onkin sellaiset retku-tyyppiset. Sille oli joku oma hieno nimikin, mutta en muista sitä nyt tähän hätään

Niinpä onki, se akseli on nimeltään De Dion. Sithän siihen varmaan sais laittaa toisenmallisen jäykän taka-akselin..?

Just toi De Dion minkä TOK tohonkin jo rustas..

Juu, ei jäykkä akselia.

De-Dion akseliksi tuota nimitetään kuten hevonen totesi, tosin vähän erilainen sovellus kun esin Alfa75 vastaava.

Vetarit kyllä kestää, se on nivelet ku paukkuu. Saattaa kyl olla että jäykällä akselilla vois ruveta kans noi volvon vetoakselit katkeamaan, eikös se oo se 500hv kun se kestää.

Tosin tähän se ei ole vaihtoehto, vielä enemmän töitä kun nykyinen hommeli, eikä vika ole vetareissa tai akselissa, vaan heikossa oerän kardaanilaipassa.

Putkesta tekisin, mutta en luota siihen että se kestää. Joku 3mm seinämävahvuudella oleva putki on aika nöyrää kun puhutaan niistä voimista jotka siihen kehikkoon kohdistuu kun otetaan lähtö risteyksestä (tai vartilta).

Perän "kardaanilaippa" kuntoon vaan, niinku svenskilläkin, eli paksumpi materiaali, ni eiköhän kestä. Svenskillä lähemmäs 10mm materiaalipaksuus, mulla 4,5mm... VAHVIMMASSA kohtaa, heikoimmassa kohtaa 3mm josta se on hajonnut.

Tuo kehikko kun antaa edes 0,001mm periksi (pienemmät heitot laakerit jo antaa anteeksi), niin se jo aiheuttaa vääntörasitusta laipalle, ja se hajoittaa sen laipan. Ja jostain putkesta tehty kehikko ei niin vääntöjäykkä ole että se eo tuhannesosamillimetriä 70cm matkalla anna periksi, vai onko muka?

70cm matkalla 20mm putki 3mm seinämällä antaa periksi 70kg voimalla (joka on pieni voima) noin 11cm, 60x40mm profiiliputki 2mm seinämällä 0,6cm, ja 20x20 kalusteputki 2mm seinämällä 7cm. 50x50mm L-rauta antaa periksi noin 3mm. Millä noista on paras vääntölujuus?

Tässä tuo 70cm on siis "transaxlen" pituus, ja nuo luvut kertovat mielestäni ihan täysin verrannollisesti sen miten tuo materiaali antaa periksi väännön voimasta.

Laskujeni mukaan tuo 70kg voima on aika pieni. Jos oletetaan että kone tuottaa 1000Nm (mitä se ei tuota, mutta varmuuskertoin tarvitaan), jos voima välitetään noin 1,7 kertaiseksi vaihdelaatikolla 3.vaihteella jolla saadaan varmasti suurin ahtopaine, se on 1700Nm luokkaa, perävälitys on 2,56, joka edelleen lisää momenttia, eli saadaan noin 4000Nm. Se jaetaan sitten 70cm matkalle tuossa transaxlessa, eli 4000Nm= n.420kg/m / 70cm = 5700Nm = n. 600kg vastaava voima

Puhumattakaan siitä mikä voima kohdistuu kehikkoon ilman tukevaa laakerointia KUN lähdetään risteyksestä kumit ulvoen.

Ja miettikää millainen voima tarvitaan tuollaisen lähemmäs 100mm vetonivelen hajottamiseen. 1000Nm ei riitä lähellekkään, vaikka se olisi miten huonossa kunnossa. 800Nm momenttiavaimella kokeilin 300tkm ajettua paskaa niveltä, NO PROBLEM.

Voitte sitten miettiä miten tuo 70cm matkalla 70kg painosta 10cm taipuva putki sopeutuu tuohon 600kg voimaan... aivan oikein, se katkeaa, vaikka putkea olisi 5-6kpl vierekkäin.

Tässähän on siis se ongelma, että tuon perän "kardaanilaipan" on kannettava osa noista voimista, TAI väliin on asennettava kumivulkanointi.

Kysykää schmidt:iltä miksi hän ei asentanut vulkanointia lootan ja perän väliin. Aivan oikein, kysyin, kehikko hajoaisi.

Mun mielestäni se ratkaisisi vetoakselien kestävyysongelman.

Joka ei ole varsinainen ongelma.

Tuo kehikko kun antaa edes 0,001mm periksi (pienemmät heitot laakerit jo antaa anteeksi), niin se jo aiheuttaa vääntörasitusta laipalle, ja se hajoittaa sen laipan. Ja jostain putkesta tehty kehikko ei niin vääntöjäykkä ole että se eo tuhannesosamillimetriä 70cm matkalla anna periksi, vai onko muka?

70cm matkalla 20mm putki 3mm seinämällä antaa periksi 70kg voimalla (joka on pieni voima) noin 11cm, 60x40mm profiiliputki 2mm seinämällä 0,6cm, ja 20x20 kalusteputki 2mm seinämällä 7cm. 50x50mm L-rauta antaa periksi noin 3mm. Millä noista on paras vääntölujuus?

Kyllä se tuollaisen mikrometrin notkumsen kestää, johan sinne tulee vaihdelaatikon kopan sisälläkin helposti tuon luokan taipumia, mun vakava mutu mielipiteeni on että ongelmat alkavat jostain 0,1mm paikkeilta.

Jos se sun L rautasi on 5mm vahvuinen niin se lienee jäykin mainituista, mutta eikä 50mm putki 5mm seinämällä ole kuitenkin jäyksempi kuin tuo L rauta? Onhan se nyt selvä että isompi ja paksumpi on jäyksempää vaikka muoto ei olisikaan niin optimaalinen. Tietysti se pyöreä on hankalampaa työstää, tuollaisesta L raudasta minäkin sen todennäköisesti tekisin.

70cm matkalla 20mm putki 3mm seinämällä antaa periksi 70kg voimalla (joka on pieni voima) noin 11cm, 60x40mm profiiliputki 2mm seinämällä 0,6cm, ja 20x20 kalusteputki 2mm seinämällä 7cm. 50x50mm L-rauta antaa periksi noin 3mm. Millä noista on paras vääntölujuus?

Pitää varmaan kertoa FIA:lle ja kumppaneille ettei esim. turvakaaria kannata tehdä putkesta vaan L-raudasta. Kuinka vahvaa tuo sinun testaama L-rauta oli? Aika ohuella seinämällä olevia putkia oot testannu.

Tässähän on siis se ongelma, että tuon perän "kardaanilaipan" on kannettava osa noista voimista, TAI väliin on asennettava kumivulkanointi.

Kysykää schmidt:iltä miksi hän ei asentanut vulkanointia lootan ja perän väliin. Aivan oikein, kysyin, kehikko hajoaisi.

Asiallista, jokkismiehetkin tekee autonsa paremmin

Tee vaikka ne kehikon "sivuseinät" levystä, niin kestää vääntää. Eihän se kiertoliike sen laipan päälle käy, vaan se perän kulmavaihteen aiheuttaman vääntö ylöspäin. Ei siinä nyt ole mitään järkeä, että tarkoituksella aiheutetaan rasitusta laipalle...