Tuon kolmospytyn "laihuuden" kun selvitätte vedenpitävästi niin tarjoan munkkikahvit
Vissiin seurannut vinokonetta läpi historian?
Itte lähtisin liikkeelle pakolämmöistä
Oikeastaan "ongelma" ei ole niin ihmeellinen jos ajattelee vinokoneen vedenkiertoa, sen suuntaa ja määrää.
Itse olisin säästynyt paljolta, jos olisin muistanut avata kansipahvista reikiä suuremmiksi 3&4 pytyn kohdilta, kun tein kansipokan.
Mutta palatakseni tähän 3 kuumuuteen, mietitäämpäs miten vesi virtaa vinossa koneessa ja sitten ajatellaan ajoviimaa, joka on ainakin meikäläisellä näytellyt viime-aikoina suurta merkitystä, kun noita säätövetoja on tullut tehtyä "muutama" sata.
Sitten ajatellaan merikontin konehuonetta, sen termisen tehon lähteitä, ilman kiertoa. Sylinteriryhmän emitoimaa lämpöä ja niin pois päin....
Tästä päästään erittäin nopeasti siihen, että 3-pytyllä on kuumimmat oltavat, kun se ei pysty säteilyjäähtymään yhtä tehokkaasti kuin 1&4 pytyt, ajoviimakaan sitä ei jäähdytä kuten 1-pyttyä, eikä sen saama jäähdytysvesi ole enää yhtä kylmää kuin pytyn 2, joten lopputulos on aika selvä.
4-pytty vastaavasti saa kuumimman veden, mutta sillä on 3 yksikköä säteilypinta-alaa verrattuna 3-pytyn kahteen yksikköön. Joita toinen on huonompi, koska tulikuuma jurbo on siellä estämässä säteilyjäähtymistä.
Sylinterikohtaiset pakolämmöt olisivat tietysti "mielenkiintoisia" mitata, mutta turhan monimutkainen projekti siihen nähden, ettei LH:lla pysty tekemään aitoa sekventaali-ruiskutusta, vaikka sillä voikin pienellä tinaamisella ohjata kahta suutin pankkia.
Pakosarjasta olen mitannut vetojen jälkeen kovimmat lämpötilat 3-pytyltä ulkopinnasta IP-lämpömittarilla, mutta erot eivät ole ollet sentään mitään mielettömiä, tyyliin max. 40C lämpötilan huidellessa siellä +600C paremmalla puolella huomattavasti.
Tasakaasulla ajettaessa erot ovat olemattoman pieniä. Paitsi silloin 1-pytyn pakosarja on selvästi kylmin (jopa 50C talvella).
Kaffelle?

Imusarja ei virtaa ihan tasaisesti? Eikös tuo lh:n "perussarja" ollut aika heikko? Kun muistaakseni k-jetinkin sarja on parenpi.
Imusarja on symmetrinen siinä mielessä kuin sen voi silmin havaita, joten epämääräisiin virtauksiin syy on jossakin muualla, jos näin todella on.
Meikäläisen imusarja on sovitettu kanteen taatusti paremmin kuin mikään ikinä on vinokoneessa tehtaalta lähtenyt, joten sekään ei selitä kaikkea. Pakosarjanikin on varmasti paremmin sovitettu kanteen, kuin mikään göteborgista koskaan BXXX-sarjassa on ikinä nähty. Sen verran vinkua, dremeliä ja endoskooppia tuli käytettyä.

Itsekkin huomannut aina kun tekee näitä "katsastushuoltoja" on 2 ja 3 pytyn pakokanavat puhtaammat kuin 1ja 4 pytyn,mutta kolmonen on puhtain.
Sama havaihto on minullakin +400tkm matkalla vinokoneista. Myös tämän havainnon jakavat parikin kaveriani, jotka myös matkaavat vinolla koneella.
Eikös jo a-ryhmäläisessäkin ollut 3.sylinterissä isompi suutin vai muistanko väärin? Eni vei, mullakin 3. pytty puhtain kun viimeks kantta vaihdoin vaikka 1. oli tiiviste pettänyt.
Magic ?
Tätä on kikkaa on joskus kuulemieni säätäjä-gurujen mukaan käytetty myös muissa pitkittäisissä rivi-nelosissa. Muistaakseni eräässä penarissa oli lisä-rikastusta oli 3% kolmos-pytylle.
Suuttimien kokojen kanssa kikkailtiin silloin, kun sekventaali-ruiskuja ei ollut. Eli LH:lla homma pitää hoitaa noin, jos haluaa vaikuttaa yksittäisen pytyn soppiin. Tietysti tekemällä LH:n kaksi suutinpankkia, pääsee ohjaamaan kahden sylinterin ryhmissä asiaa.
Minusta erikoisinta on Wiina-koneessa tuo tulppien harmaaksi värjäytyminen, joka esiintyy paljon kuumaksi poljetuissa tulpissa. Punertava sävy ilmestyy siinä vaiheessa kun kone on pingannut tai ajettu muutoin todella kuumaksi.
Talvella punaista sävyä en ole saanut pakkaskeleissä, vaikka olisin polkenut ahdoilla niin paljon kuin nilkasta varoja riittää
Toisaalta tulppa muuttuu valkoiseksi jossain vaiheessa polkemista (lienen riittävän kuuma itsepuhdistumiseen).

Tosin silloin kilinään on kuulunut koneesta myöskin.

Tuossa menneen viikon vedoissa on tullut selväksi se, miksi EZK kuuntelee nakutusta vain tietyllä astemäärillä!

Kone nimittäin pitää mekaanista melua nakuanturin kuuntelemilla taajuuksilla!
Ilmeisesti se on poisto-tahdin muuttuminen imutahdiksi. Ilmiö alkaa esiintymään heti tyhjäkäynnin yläpuoleisella kierroslukualueella, kuormasta ja ennakosta riippumatta.
Aidon pingauksen erottaa sitten tuolta skoopillla siten, että se nakuanturin näkemä kilaus alkaa erikohdassa kuin mekaaninen kilaus ja kunnolla kilistessä se jatkuu toiselle tahdillekkin, eli lohko resonoi iloisesti tuolloin.
Lisäksi amplitudi on kipunan jälkeisellä aidolla nakulla ihan "kohtuullisen" suuri mekaaniseen meluun verrattuna.
Tosin kaikkien pyttyjen kilinä laskee nakuanturin antamaa signaalia, mutta se on helppo havaita sen kesto-ajasta!
