Sivullisen näkökulma:
Honda mankiin vaihdetaan kylmempää tulppaa ja parempaa puolaa mutta ihmetellään miksi ei keuli
Kokeile T-nokkaa vaparissa. Löytyy yksi vika ominaisuus
Apinaan vaihdettiin aikoinaan kylmempää tulppaa yms. ja se keuli iloisesti! Poliisinkin mielestä!

Omaan merikontiini vaihdan tulpat kylmemmiksi, sillä olisi täysin sulaa hulluutta ajaa vakiotulpilla tuossa setissäni!

Lisäksi puolankin vaihtaminen on erittäin perusteltua, jos vakio ei toimi riittävällä tasolla.
Itseasiassa jokaisessa ikivanhan puolan sisältävässä B230FT motissa olisi puolan vaihto perusteltua! :hello:
Sen verran paremman kipunan tuo MSD antaa, eikä se ole hinnankaan kiroissa verrattuna vakioon!
Moni vain ei tajua syttyromujen kunnon tärkeyttä, eikä myöskää omista mittalaiteita asian tutkimiseen.

T-nokan pahin vika on pieni nosto mielestäni. Mutta esim. A-nokkaa en koneeseeni survo, sillä auto on tarkoitus pitää käyttöautona ja AW-loota ei varsinkaan suosi nokkaa, jossa suurin vääntö on +3500rpm.
Jos sinulla on empiiristä tietoa/kokemusta jostakin nokasta, joka antaa maksimivääntönsä alempana kuin 4000rpm, niin otan asian vakavaan harkintaan.
Laskin ihan mutkat suoriksi mentelmällä, joten kannattaa suhtautua varauksella tuloksiin. Pikkumitsu 13C näyttää olevan 1 barin ahdoilla 13C, 140 C ahtolämmöllä alle 50% hyötysuhteella. Älyllinen lämpötila pitäisi olla n 110 C niin oltaisiin 70 % hyötysuhteessa.
Laskettuna 0,286 polytroppivakiolla.
Mitenkäs tähän laskemaan vaikuttaa se, että meikäläisellä hukkaporttia ohjataan TK-servon lähdöstä?
Mitsun kompurapesän lähdöstä paine tulee pelkästään paineensäätimelle, jolla ohjataan hukkiksen toista puolta.
Eli minulla on jo vuosia supistettu pois kaikki paine yms. häviöt ahtimelta ja ohjattu imusarjaan se paine mitä halutaan välittämättä ahtimen tekemästä työstä.
Tuo pikkuinen mitsuni on jo siinä tilassa, että se on elämänsä ehtoo puolella, sillä viime kesänä lähtölämpötila jäi sinne 115C nurkkaan enimmillään. Mutta riittävästi mikaa mille tahansa ahtimelle on lähtölaskennan aika.

No, tuo ahdin on kestänyt avosandaalia
tm vasta 427tkm.

Minuuttien täys-vedossa tuo ahtimelta tuleva ilma on ensin 109-112C välissä ja alkaa hitaasti kiipeämään ylöspäin.
Olen olettanut tuosta syystä, että jossakin on jokin pikkuriikkinen vuoto, joka aiheuttaa tuon?

Hiilipytyn putki oli ainakin tuollainen vuoto.
Korkea pakopaine aiheuttaa pari ongelmaa säätämiseen. Suurempi jäännöspakokaasu palotilassa nostaa ja laskee nakutusherkkyyttä. Kuumuus aiheuttaa sitä, mutta toisaalta pakokaasu hidastaa palamista, niin ota siitä sitten selvää ilman jarrupenkkitestausta.
Ilmeisesti näin on, sillä ilman vetoja kestää ennakkoja yläkuormilla liki 5 astetta enemmän kuin kymmenen vedon jälkeen.
Ja ulkoilman lämpötilakin tekee oman mausteensa siihen pisteeseen, missä "kevyt nakutus" iskee.
Sen olen ainakin huomannut, että jos alempana pääsee pingaamaan kevyestikkin, pingaus haluaa iskeä sitten uudelleen ylemmillä kierroksilla. 0,5 astetta tekee tuossakin yllättävän dramaattisia muutoksia.
Tuo nakutus yleensäkkin on aikas pienestä kiinni ja sen havaitseminen vaatii haukkana skoopin kyttäystä!
Ongelma on erotella koneen omat mekaaniset melut siitä nakuanturin tuottamasta oikeasta nakutuksesta, joten olen käyttänyt kipunaa ajoitusapuna siitä, mikä on naku ja mikä on koneen omaa mekaanista melua.
Kunnon pingauksen tunnistaa kyllä, sillä sen amplitudi on sen verran isohko, ettei sitä voi olla huomaamatta. Taajuus-spektri ei kylläkään muutu merkittävästi nakutuksen ja koneen omien melujen välillä nakuanturin näkökulmasta.
Kunnon pingaus on sellainen mäntäpistiäisen paritteluhuuto, jota olen vältellyt kuin ruttoa, sattuneesta syystä!

Viimeaikoina jotakin on muuttunut, sillä kevy-naku iskee vaihtelevasti täyskuormilla ja ajoituserot voivat olla isojakin.
Hiilipytyn letkujen vuoto laski ennakot sinne 10 asteen nurkkaan ja siitä on sitten hiljakseen palattu takaisin päin.
Eilisessä setissä ennakkoja oli maks. 18 astetta 6000rpm ja nakualueelle joitui tekemään 15 asteen mutkan. Suurimpaan vääntöön (3500rpm) asti kestää ennakkoja ja ahtoja vaikka kuinka pirusti ja sen jälkeen ei enää.
Hyvin tuo cooleri näyttää sen ilman jäähdyttävän,eli toimii hienosti.
OttoB:n laskelma 13c:n "kartalla olosta" oli sitä mitä itsekin oletin.
Isommalla ahtimella saataisiin parempi hyötysuhde ja väljempi pakokaasun poisto
kärsimättä kuitenkaan käyttöalueesta- mukavuudesta.
Ei mopolla mahdottomia - pitää tässäkin kohtaa paikkaansa.
Jep! Cooleri toimii kuin unelma!

Isompi ahdin tulee aikanaan, kuten toinen laatikkokin, sillä nykyinen loota antautuu isompaan ahtimeen 101% varmuudella.
Minusta mopolla on hausta keulia!

Ainakin saatanallisen säätämisen
tm osalta!

Kyllähän tämän projektin tulokset säätämisen osalta tulevat kaikkien saataville, kunhan kaikki mikattu data on vahvistettu ja luokiteltu.
Kartat jäävät lopultakin itselleni, mutta muu data tulee aikanaan julkiseksi siinä muodossa, että muutkin voivat stiä tietoa hyödyntää omissa LH/EZK-säätösessioissaan.
Itsellä kun oli se ainut ja ensimmäinen alkuperäinen The Arkkupakastin, niin siinä huomasi hyvin
ahtimen vaihdon hiukan väljempään ja käytännön suorituskyvyn parantumisen.
Ajoin sillä loppujen lopuksi 1.4 bar max ahdoilla ja vakiosuuttimilla. Auto ei nakuttanut ainakaan korvin kuultavasti.
OttoB:n kommentti tuosta palotapahtuman hidastumisesta pakopaineen ja jäännöskaasun vuoksi varmaan osittain vaikutti tuohon oman koneen nakutukseen.
1,4bar ahtoja vakiosumuilla?

Meikäläisellä ne ovat loppuneet jo 1 baarissa siten, että niiden aukioloaika on ollut +95% prosenttia.
Wiinalla ne loppuvat jo 0,5 baarissa iloisesti.

Nakutuksen kuuleminen korvin, edellyttää kyllä pirullista pingausta, ainakin ohjaamosta kuunneltuna. Siksipä vedin EZK:sta piuhat pihalle ja löin skoopin kiinni niihin.
Mutta kieltämättä hyvältä kuulostaa, jos varsinkin LH:lla ja EZK:lla toteutettu edelleen? Onko jostain enempää infoa tästä kyseisestä autosta?
LH/EZK väännetyillä bineillä.

Lintan omistaja kertokoot enemmän halutessaan.
Näitä LH/EZK säätölinttoja on enemmänkin kaikessa hiljaisuudessa syntynyt. :hello:
