Jos tuo ennakko on oikea jotain on todellakin pahasti persiillään. Onko nokka niin lepsu että aiheuttaa tuota vai mikä siellä ahdistaa. Oletteko testanneet ajaa vakio ahdoilla, mitä se sietää ennakkoa sillon?
Siis raakasti sanottuna moniventtiili kone sietää noin 10 astetta vähemmän ennakkoa jos puhutaan muuten samasta moottorista.
Nokkana on turbon vakio T ja sellaisena se pysyykin. Eli et ole lukenut tätä projektia kovin tarkkaan?

Vakioahdoilla ennakkoa kestää sitten melkein niin paljon kuin kehtaa laittaa mutta väännön kippi-piste on ohitettu aikaa sitten. Bensan sytty-kartan voi heivata vapaasti 0,5 baarin ahdoilla, mutta hyvin vääntävä se ei ole. Joten säädettävähän se oli taas.
Ainakin turbo ahdistaa ja pahasti jo 0,8 baarin ahdoilla wiinan kanssa. Toki onhan katalysaattorini voinut sulaa (taas) kun minulla normaalisti noilla ahdoilla suuttimien aukioloaika on suurinpiirten ~70% suurimman väännön kohdalla, joten nakutusrikastukselle on varaa antaa vielä sen 30% enemmän soppaa kuin pyydetty, koska vakioahtimella ei pääse tehotavoitteeseeni. Joka sekin on hyvin maltillinen (250hv/+400Nm).
Vääntö on melkein saavutettu, mutta tehosta jäädään vielä vakio ahtimella.
Vakio ahdoilla kestää muutamia hassuja asteita enemmän kuin nykyisin, ennenkuin väännön kippi-piste tulee esiin. Tai siis sen verran ennakkoa kuin saada voi wiinalla järkevästi.
Mulla oli vakio nokilla, 16v vinokone, 8 rutuilla, bensalla, 12-14 astetta ennakkoa ahtoa noin 2 kiloa ja nakutuksesta ei ollut tietoakaan. Tosin turbo oli eri. Jos ahtoa on noin vähän ja pakopainetta ei nyt vielä ihan raakasti liikaa niin miten on mahdollista että tuo ropisee koko ajan noin pienellä ennakolla???
16-tappisen kartalla menee melko mukavasti, mutta ei sovi wiinalle ylipäätään. Kartan muoto on täysin sopimaton lopultakin.
Se keskittyy sinne, mihin 8-tappinen ei enää kunnolla sovellu. Ja liian paljon ennakkoa vähillä kuormilla wiinalle.
Tuo ropiseminen on se asia, mitä olen tutkiskellut tässä kotvasen. Se on ahtojen, sopituksen ja ennakon välinen funktio.
Wiina palaa pirusti kiukkuisemmin kuin bensiini.
Se miksi ropisee noin herkästi, on monen pikkuisen jutun funktio. Tulpat vaikuttavat, ahdot vaikuttavat, sopitus vaikuttaa ja ennen kaikkea ajotilanne ennen kiihdytystä on se oudoiten vaikuttava asia. Liittynee jotenkin kannen lämpökuormiin.
Etanolilla yleensä voidaan käyttää noin 6-10 astetta ennakkoa enemmän bensaan verrattuna.
Niin joo ja en itse ole kaivannut nakutus tunnistusta megasta ja koneet on pysynyt nipussa jo muutaman vuoden, tosin en ole säätänyt naku rajalle yhtäkään moottoriani.
Voida käyttää ja on sopivaa, ovat kaksi eri asiaa, kuten olen tässä saatanallisen säätämisen
tm aikana huomannut.
Tässä ihan selvästi jää nyt huomaamatta se, että nakuraja on alhaalla ja syytä siihen etsin tovin jos toisenkin. Syyksi on paljastuneet pakopaineet. Siksi olen laskenut ahtoja ja saanut käytännössä saman suorituskyvyn uusimalla koko säätöni.
Säätäminen on minulla hidasta siksi, että varmistan kaikkien säätöjen toimimisen monissa erilaisissa ajo-tilanteissa. Sillä LH:ssa että EZK:ssa naapurisolut vaikuttavat, koska äärimmäisen harvoin on tilannetta jossa LH olisi ns. yhdessä solussa, vaan useimmiten se käyttää kahden solun välistä interpolaatiota, joka muuttuu vielä sen mukaan, kumman solun keskipiste on lähempänä. Siitä tulee omia "mausteitaan" säätämiseen.
Jotain olen selvästi tehnyt väärin, sillä nyt bensalla ajaessa kulutus on pienempää kuin koskaan vakiolla tai edellisellä lastulla (siis sillä, millä ajoin ennen kuin aloitin tämän saatanallisen säätämisen
tm). Kyllästyttyäni paskoihin karttoihin.
Kun aloitin tämän projektin mistään ei ollut saatavilla tietoa, miten Wiina lopulta käyttäytyy vinokoneessa. Alkaen ihan LH:n säätämisestä ja siitä miten isommat suuttimet sovitetaan käymään ohjaukseen. Joten kaiken tiedon olen hankkinut tässä matkan varrella tekemällä asioita.
Jos minulla olisi ollut LH:n manuaali, josta tarkistaa erilaisten karttojen, vakioiden vaikutus ja käyttötarkoitus, olisi tämä ollut helppoa hommaa. Mega-miehillä on paljon säädettäviä yksityiskohtia, niin on Wiinamäen miehilläkin LH:ssa.
Lisäksi mistään ei ollut saatavilla tietoa esim. käynnistysrikastusten sopivasta määrästä vinokoneessa, kuten kylmäkäyntirikastusten määränkin on joutunut säätämään startti kerrallaan.
Tämän kaiken seurauksena olen saanut LH:n taipumaan Wiinastetuksi. Tai oikeastaan ihan sama mitä kipinällä syttyvää polttoainetta tankkiin lyödään, niin se saa säädettyä kohdilleen ja tiedän jopa suurin piirtein mitä säätää.
En asiasta mitään tiedä mutta jokainen joka on dynossa seurannut turbo moottorin käyttäytymistä etanolilla voidaan ennakkoa käyttää enemmän kuin bensalla.
Jos sinä teoriassa asiaa mietit, unohda se ja keskity käytäntöön.
Niihän minä olenkin kokeillut ja miettinyt. Teoriaa tästä asiasta ei ole ollut tiedossani etukäteen. Ennakkokartan olen ajanut ihan itse omin pikku kätösin kohdilleen. Kokeiltu on kaikelaista, paitsi omaa siskoa ja turun sinappia.

Jos EZK:n kipuna kartta olisi edes 16*16, niin sytyn säätäminen olisi helpompaa, sillä tuolla 8*16 kartalla saa olla pirun tarkka säädöistä. EZK:ssa on vain 8 kuormariviä ja 16 kierrosluku solua.
LH:n puolellakin olen joutunut etsimään sopivan kuormatiedon skaalauksen, jotta kartta toimii tarkoituksen mukaisesti.
Ei kuulentojakaan tehty kokeilemalla, vaan ensin laskettin ja sitten kokeiltiin. Siksipä valitsin suuttimetkin siten, että ne riittävät tavoitteeseeni noin 80% aukioloajalla. Tätäkin vaikeutti se, että BSFC arvokin on etanolille vinokoneessa tuntematon. Arvioita on paljon erilaisia ja nyt näyttää sille, että sepä on yllättävän lähellä bensiinin vastaavaa. Joten pystyn nostamaan tehotavoitettani halutessani hitusen suutinvalinnallani.
Jos käytännöstä saa tehtyä teorian, voi asiaa mallintaa muillakin tavoilla. Teoria on lopulta kaiken onnistuneen tekemisen välttämätön edellytys. Eli ymmärrys siitä, mitä seuraa mistäkin on minusta kaiken onnistuneen tekemisen edellytys tai muutoin joutuu tekemään pelkästään niitä asioita joita muut ovat tehneet.

Mulla on ++800hv koneessa käytössä bensaan verrattuna 8 astetta enemmän ennakkoa kuin bensalla. Voihan se tietenkin olla että olen moottorini tehnyt väärin ja moottori dynossa jotain vikaa. Pers dyno se on se paras dyno ei tuollaiseen 100t€ mittauslaitteeseen kannata uskoa.
Niin, sinulla tuskin on sama kokoonpano kuin minulla?

Joten se käyttäytyy eri tavalla, kuin omani.

Kuten sanottu, noita penkkilappuja voi vapaasti tarkkailla ja hämmästellä säätöjen osumista kohdilleen niissä. Kun ahtojakin on ollut massiiviset 0,85 baaria ensimmäisessä vedossa. Minusta 215hv/4000rpm noilla ahdoilla on hyvin duunattu T-nokalla ja bulkki (16-tappisen) syttykartalla.
Pers-dynosta minä en välitä yhtikäs mitään, mutta mittalaitteista kylläkin. Olen hyödyntänyt niitä mittalaitteita, joita nurkistani on löytynyt ja tehnyt tämän saatanallisen säädön
tm niillä. Mutuun tuumaan vain näin, "antaa
Mustan
tuntua".
Ihan anekdoottina, nakutuksen muuten näkee kipinästäkin, jota tiirailen skoopilla. Bensalla kipinä käyttäytyy aika eri tavalla kuin wiinalla, mikä on ollut ainakin minulle yllätys. Kipinän palo-aika on huomattavasti lyhyempi kuin bensalla, mikä sekin tukee havaintojani asioista ja muodostuneesta sytty-kartasta.
Jos minulla olisi oma moottori-dyno, niin tämähän olisi ollut helpompi homma säädellä toimintaan, kuin ajella pitkin poikin maita ja mantuja. Kaupallisessa dynossa ei meikäläisen perse kestä säätää, sillä 100 000 euroa olisi palanut nopeasti.
Ja kuten sanottu, tämän wiinastus-projektin olisi voinut toteuttaa, vaikka megalla, tatecilla tms. ruikkarilla, mutta minä valitsin vakio-moottorinohjauksen, eikä siihen ole saatavissa mitään ohjekirjoja tms. apuja.
Tutkin aikoinani ecu-projectiakin, ja bricksiä uralla, mutta kyllä ne avut LH/EZK:n säätämiseen sielläkin olivat riisipaperin paksuisia.
Joten asiat oli selvitettävä ihan omin pikku-kätösin.
Tuo pakopaine tosiaan vaikuttaa myös kipinä ongelmiin. Sillon kun se on reilusti alle ahtopaineen niin riittää vakio sytkä kamppeetkin vain kärkivälin pienennyksellä todella pitkälle. 
Jep, on tullut havaittua!

Vakion syttykamppeet menevät puolaa lukuunottamatta. Vakio puola on pikkuisen kovilla wiinan kanssa, koska läpilyöntijännite lähestyy turhan lähelle sitä, mitä siitä voi irti repiä.
Sitä en tässä projektissa ymmärrä miksi tuo ahdin pitää ajaa noin tappiin?
Enkä myöskään sitä miksi toi ennakko pitää ajaa noin lähelle nakurajaa?
Tappiin ajaminenhan on yksi tämän projektin väli-etapeista. Eli katsotaan kuinka paljon vakio-romuista saa irti.
Nakurajalle menevät ennakot ovat ikävä tulos siitä, että 13C kanssa pakopaineet ovat "pikkuisen" ongelmallisia.

Mutta vakio-ahtimella voi säätää ihan niin paljon kuin haluaa räjäyttämättä moottoria, kunhan suuttimet ovat riittävät.

Jos olisin laittanut vaikka TD05-16G heti kiinni ja alkanut opettelemaan LH/EZK:n säätämistä, olisiin kuluttanut moottoreita kuin leipää.

Tuon ahtimen kanssa pelataan sitten kunhan Pekka Pouta palauttaa pidon.
Tai olisinhan voinut laittaa bulkki-viri lastut ja ison ahtimen ja räjäyttää kansi-pahvin/moottorin, vaan en tehnyt niinkään, vaan tein kuten halusin.

On täällä foorumin porukalla moottoreita räjähdellytkin huonojen lastujen vuoksi, omani porskuttaa vieläkin.

Ite en ole omassa ikinä saanut viinalla edes naulaan ja yrittänny järkevästi tuota ennakkoa säätää. Ajettavuuskin pysyy parempana kun keskellä ei ole valtavaa vääntöpiikkiä joka tappaa ylhäältä kaiken tehon...
No, AW-71L kanssa käytän sitä vääntöä, sillä kierrämiselle on rajansa. Väännöllä saan kulkua ja kiihtyvyyttä normaali-ajoon kulutuksen pysyessä kuosissaan.
Projekti-topikkini otsikkokin kertoo, että kyseessä on kokeilu. Toisin sanoen hyppäsiin suureen tuntemattomaan ja tässä on tulos!
Kuten kaima häkkinen aikoinaan sanoi, "I will maximize my maximize".

Ps. Hyvää joulua kaikille!
