Foorumilaiset rakentaa ja remontoi & yleistä keskustelua rakentamisesta

Kipsilevyn kartonki on orgaanista ainetta ja voi homehtua kosteissa olosuhteissa. Ylipäätään kipsilevy soveltuu enemmän kuivien tilojen seiniin

Lisäbonuksena kipsilevy tuntuu olevan varsinaista herkkua homeille ja sillä taitaa olla myös taipumusta vetää puoleensa niitä myrkyllisempiä lajeja. Tai ne voittavat kemiallisen sodankäynnin keinoin kisan ao. herkkupalasta.

Levyt voi muuten olla karummassa kunnossa ulkopinnaltaan tai mahd. kiintokalusteiden takaa.

Auttaako kunnon maalikerros vai pistetäänkö peltiä?

Muistelenko väärin että jos kyseisessä tilassa haluaisi tehdä tulitöitä niin pitäisi olla kaksinkertaiset kipsilevyseinät? Liekkö siinä muitakin määritteitä?

Tämähän ei loppujenlopuksi vaikuta siihen että käytänkö rälläkkää vai en kunhan kipinät ei missään tapauksessa mene välistä puurakenteisiin. Vakuutusyhtiö ei vain korvaa jos sattuisi hupsista keikkaa käymään.

Lattia on aika maantasalla. Voiko se silti olla valesokkeli vaikka onkin elementistä tehty ?  Vai meinaatko että villa olisi mätää.  Ja tosiaan lattia rakenteestakaan ei ole kummosemmin tietoa kun ei löytyny läpileikkaus papereita.  Taitaa vain olla iso riski tämä taloa. 

Elementtien tapauksessa ei varmaan voi puhua valesokkelirakenteesta, jossa seinän puinen alajuoksu on lattian pinnan alapuolella. Tosin näitä lattian sisään leivottuja ajajuoksuja voi kyllä olla väliseinienkin alla (jos maanvaraiset lattiat) ja nekin voivat siis ongelmia aiheuttaa.

Betoni ei homehdu, mutta siinä villassa voi kasvustoa olla. Sekin on mahdollista, että elementtien alareunat ovat maanpinnan alapuolella ja viimeistään siinä osassa villat muhivat koko ajan märkinä.

Huono ilmatiiveys + wanha kunnon koneellinen poisto tai essonbaarin vahvan perinnetiedot mukaan reilusti alipaineiseksi säädetty tulo&poisto (ettei rakennus homehdu) on aina huono resepti. Kun ilmaa on 30-40 vuotta revitty sisään rakenteen läpi, niin se villa on toiminut suodattimena ja kerännyt itseensä orgaanista ainesta. Kosteuden ei tarvitse tulla maaperästä. Se voi tulla sateenkin mukana - etenkin, jos villan päällä on tiilimuuraus ilman tuuletusrakoa. Tuulisella säällä sade kastelee seinää eikä tiili ole vesitiivistä. Nykyään tätä lajia piisaa vuoden ympäri, kun ei enää ole talvella pakkasta.

Tosin nyt taisi kyseessä olla sänkkäri (sandwitch elementti), jossa ei ole tiiliä, vaan ohkaisia tiililaattoja pinnassa. Tämä jo pitää paremmin vettäkin - nyt arkana paikkana lähinnä saumat.

Myös rakenteen sisäpuoli on betonia = varsin ilmatiivis. No, elementtien saumoja, ikkunoita ja muita läpivientejä lukuun ottamatta, mutta näiden tiivistäminen ei ole ihan mahdoton työsarka vs. tiilimuuraus, jossa joka toinen pystysauma vuotaa.

Kartoitukset ovat pääsääntöisesti silmämääräistä arviointia. Tosin pientä osviittaa tilanteesta saa myös pintakosteustunnistimilla yms. Seuraava askel on porata pienet (tyyliin Ø10-20 mm) koereijät lattiaan ja seinään. Saa mitattua kosteutta rakenteen sisältä, saa otettua pienen näytepalan villasta ja lattian tapauksessa myös voi onnistua tekemään päätelmiä siitä, mitä pinnan alla on. Timattiporalla saa nykyään aika kätsysti rusautettua jopa Ø100 reiänkin betoniin. Toki kustannus on tässä vaiheessa jo muutamia tonneja satasten sijaan.

Omaa nenääkin kannattaa käyttää ja kaikki takanpolttelut tai pullan leipomiset vähän nostaa karvoja pystyyn - onko siinä yritetty peittää jotain talon "ominaistuoksua"?

Elementtien tapauksessa ei varmaan voi puhua valesokkelirakenteesta, jossa seinän puinen alajuoksu on lattian pinnan alapuolella. Tosin näitä lattian sisään leivottuja ajajuoksuja voi kyllä olla väliseinienkin alla (jos maanvaraiset lattiat) ja nekin voivat siis ongelmia aiheuttaa.

Betoni ei homehdu, mutta siinä villassa voi kasvustoa olla. Sekin on mahdollista, että elementtien alareunat ovat maanpinnan alapuolella ja viimeistään siinä osassa villat muhivat koko ajan märkinä.

Huono ilmatiiveys + wanha kunnon koneellinen poisto tai essonbaarin vahvan perinnetiedot mukaan reilusti alipaineiseksi säädetty tulo&poisto (ettei rakennus homehdu) on aina huono resepti. Kun ilmaa on 30-40 vuotta revitty sisään rakenteen läpi, niin se villa on toiminut suodattimena ja kerännyt itseensä orgaanista ainesta. Kosteuden ei tarvitse tulla maaperästä. Se voi tulla sateenkin mukana - etenkin, jos villan päällä on tiilimuuraus ilman tuuletusrakoa. Tuulisella säällä sade kastelee seinää eikä tiili ole vesitiivistä. Nykyään tätä lajia piisaa vuoden ympäri, kun ei enää ole talvella pakkasta.

Tosin nyt taisi kyseessä olla sänkkäri (sandwitch elementti), jossa ei ole tiiliä, vaan ohkaisia tiililaattoja pinnassa. Tämä jo pitää paremmin vettäkin - nyt arkana paikkana lähinnä saumat.

Myös rakenteen sisäpuoli on betonia = varsin ilmatiivis. No, elementtien saumoja, ikkunoita ja muita läpivientejä lukuun ottamatta, mutta näiden tiivistäminen ei ole ihan mahdoton työsarka vs. tiilimuuraus, jossa joka toinen pystysauma vuotaa.

Kartoitukset ovat pääsääntöisesti silmämääräistä arviointia. Tosin pientä osviittaa tilanteesta saa myös pintakosteustunnistimilla yms. Seuraava askel on porata pienet (tyyliin Ø10-20 mm) koereijät lattiaan ja seinään. Saa mitattua kosteutta rakenteen sisältä, saa otettua pienen näytepalan villasta ja lattian tapauksessa myös voi onnistua tekemään päätelmiä siitä, mitä pinnan alla on. Timattiporalla saa nykyään aika kätsysti rusautettua jopa Ø100 reiänkin betoniin. Toki kustannus on tässä vaiheessa jo muutamia tonneja satasten sijaan.

Omaa nenääkin kannattaa käyttää ja kaikki takanpolttelut tai pullan leipomiset vähän nostaa karvoja pystyyn - onko siinä yritetty peittää jotain talon "ominaistuoksua"?

Oli vuorattu ihan kunnon tiilivuoraus päällä ei ollut tiililaattoja. Yhdessä elementissä oli ylimääräinen läpivienti jollekkin räppänälle kun se avattiin ja otettiin villan palat pois jolla oli tukittu niin nähtiin "läpileikkaus" elementistä. Vuoraukseen ei ollut jätetty tuuletusrakoja.

Elementtien saumat oltiin uudelleen vedetty aika raakasti jollain massalla. Ja ikkunat on uusittu tämän vuosi tuhannen puolella. Yksi asia joka herätti kysymystä oli kun yhden elementin sauma oli sentin puolitoista suurempi ylhäältä kuin alhaalta. Eli notkahtanut mutta kuinka pahasti sieltä irvistäneestä saumasta on päässyt vettä tai jotain muuta sitten elementin päälle/sisään.

Juuri nämä kustannukset tämmöisessä että jos pitäisi kosteusvaurioita korjata niin ei se oikein ole mahdollista.  En tiedä onko tässä aikoinaan ollut idea rakentaa "ikuinen talo" kun tehdään betonielementeistä. Ei löydy mitään tietoa mitä betonia edes on käytetty näissä elementeissä kun ei tiedetä edes rakentajaa alunperin. Betonin tyyppi auttaisi edes hieman tässäkin asiassa.

Ja tätä puuntuoksua talossa vähän mietin itsekkin. Lämmityskustannukset olivat naurettavan alhaiset vuodessa mutta se selittää että takkaa poltettu ankarasti. Vaikka talossa onkin 2x ilmalämpöpumput. Ja monta taloa ollaan käyty katsomassa missä on varaavaa takkaa yms. mutta missään ei kyllä näin voimakkaasti tuoksunut puu. Haju oli kuin mökillä olevaan puu saunaa olisi astunut.

Saa nähdä ei ole välittäjästä kuulunut mitään sen kummemmin kun ollaan käyty kahdesti katsomassa. Kun oli puhetta kosteus mittauksista ja tarkastuksista... Välittäjä ei itsekkään tietänyt mistään mitää ja melkein ärsyyntyi kun alettiin selvittää tarkemmin talon rakennetta yms.

Välittäjä ei itsekkään tietänyt mistään mitää ja melkein ärsyyntyi kun alettiin selvittää tarkemmin talon rakennetta yms.

Aivan normaalia. Välittäjät keskittyy myymään pullantuoksuisia unelmia, faktat ikävästi vaan pienentää provikkaa. En ole sellaista välittäjää vielä tavannut joka haluaisi puhua kohteen teknisistä ominaisuuksista mitään.

Auttaako kunnon maalikerros vai pistetäänkö peltiä?

Muistelenko väärin että jos kyseisessä tilassa haluaisi tehdä tulitöitä niin pitäisi olla kaksinkertaiset kipsilevyseinät? Liekkö siinä muitakin määritteitä?

Tämähän ei loppujenlopuksi vaikuta siihen että käytänkö rälläkkää vai en kunhan kipinät ei missään tapauksessa mene välistä puurakenteisiin. Vakuutusyhtiö ei vain korvaa jos sattuisi hupsista keikkaa käymään.

Tuo kahden kipsilevyn määre tulee puolen tunnin palokatkosta. Kaksi kipsiä riittää siihen.

Kipsilevy vaan on minusta ihan paska materiaali tallin seiniin. Ei vaadi kummoista osumaa niin jo on reikä, siihen on ikävä kiinnittää mitään. Kotipaikan tallissa jossa itsekin harrastelut aloittanut niin on nätisti slammailtu kaikki ruuvinkannat ja saumatkin piiloon, juoksuthan ei tietenkään ole absoluuttisella varmuudella tasajaolla jne jne. Siinä sitten jotain kun haluaisit seinälle ripustaa niin koputtelet ja magneetilla arvot että menisköhän tässä kohden puuta takana 

Sitä en kiellä etteikö sillä olisi nopea ja edullinen tehdä sisäpintoja, mutta talliin se ei minusta sovellu.

Muistelenko väärin että jos kyseisessä tilassa haluaisi tehdä tulitöitä niin pitäisi olla kaksinkertaiset kipsilevyseinät? Liekkö siinä muitakin määritteitä?

Mikäli haluaa laillisesti tehdä tulitöitä autotallissa, on se melkoinen operaatio. Tilahan pitäisi saada joko kiinteäksi tai tilapäiseksi tulityöpaikaksi mikä ei taida autotalliksi kaavoitettuna onnistua. Näissäkin ohjeissa saattanee olla aluekohtaisia eroavaisuuksia, mutta kiinteäksi tulentekopaikaksi saaminen edellyttäisi ymmärtääkseni tilan kaavoittamisen verstaaksi tai harrastetilaksi. Rakennustekniset määräyksetkin taitaa vaihdella alueittain ja riippuen keneltä kysyy.

Kipsilevy vaan on minusta ihan paska materiaali tallin seiniin.
Sitä en kiellä etteikö sillä olisi nopea ja edullinen tehdä sisäpintoja, mutta talliin se ei minusta sovellu.

Samaa mieltä. Laittakaa ne tallinseinät lujalevystä, ei maksa hirveesti enempi eikä mee tuijottamalla rikki.
Ja EI30 palonsuojustasoon riittää jo yks 12mm levy..

Lujalevy on uusi käsite. Jossain suositeltiin erikoiskovaa cyproc levyä. Se olisi vain tuplasti kalliimpaa kuin halvin kipsilevy

Niinno jos halvalla pitää saaha, ja hyvä. Joutuu tekemään kaks...

Hyvä siitä pitäisi saada eikä välttämättä halvalla mutta kohtuuhintaisena.

Kipsilevy on sitä halpaa mutta ehkä me ei sitä laiteta. Tuo erikoiskova cyproc on mielenkiintoinen vaihtoehto jota voisi harkita. Ollaan vielä satasissa eikä tonneissa.

Lujalevy on uusi käsite. Jossain suositeltiin erikoiskovaa cyproc levyä. Se olisi vain tuplasti kalliimpaa kuin halvin kipsilevy

Ainakin minä sen tuolla mainitsin aiemmin. Ehdottomasti EK pintaan, jos kipsilevyä.
Itse laittelin ekan kerroksen tavallista ja päälle EK. Talli on vaan 5m talosta, niin puolen tunnin palokatko vaadittiin.

Mutta kuten joku mainitsi, nykyään on olemassa levyjä, joilla palovaatimuksen täyttää yhdellä levyllä.

Lujalevy on uusi käsite. Jossain suositeltiin erikoiskovaa cyproc levyä. Se olisi vain tuplasti kalliimpaa kuin halvin kipsilevy

Ek (erikoiskova kipsilevy) on tallin seiniin varmempi ratkaisu. Tavallinen kipsi käy kattoon. Ek ei kestä myöskään mitään törmäilyjä, mutta ei siitä sentään mene sormi painamalla läpi, vaikka olisi vähän kosteampi hetki tallissa.

Rakennustuotteista kannattaa käydä kauppaa myyjän kanssa. Voi olla, että ek irtoaa lopulta lähes tavallisen hyllyhinnalla.

Uuni ennen maalausta .. tai siis vähän aloitettu jo:



Ja jälkeen:




Takkahuone tuli ja maalattua kokonaan:




Kaikki oli puupintaa. Oli vähän mökkitunnelma:

Loman alkuun keksin pariks päiväks tekemistä, yläkerran pikku vessan pinta remppaa. Kalusteet ja pönttö säilyi samana, pöntön kansi vaihtui uuteen. Vähän vielä listaa kaipaa