IMM/MAP vääntö

Keskustelu erotettu 300hv vinokone keskustelusta. Vääntäkää imm/map eroista täällä jos on tarvettä. Älkää menkö henkilökohtaisuuksiin.

-Suuttimet Bosch Ev14 1680cc
-Bensapumppuja 2x044 ja bensalinjat 9mm sisähalkasijaltaan
-Suutinkisko Nuke Performance
Ja tarkotus ois ajaa e85 ja jollain 1,2-1,4 ahtopaineella

Huiman isot suuttimet! 

Jos veivit eivät mene vaihtoon, niin aivan tarpeettoman isot suuttimet, sillä niiden pulssisuhde jää alle 50%.
Samaten suutinkiskon vaihtoon en näe tarvetta.
Mihin ihmeeseen tarvitset kaksi bensa pumppua?

Eli n. 400hv nurkkaan suuttimet liian isot (riittävät sinne +700hv tehoihin), samaten tuolle teholle ei ole mitään tarvetta laittaa kahta polttoainepumppua, eikä vaihtaa suutin kiskoakaan.

Nimittäin et saa konettasi kuluttamaan 400L/h verran polttoainetta 400hv tehoilla ihan helposti.

Listasta puuttuu ikävä kyllä isompi IMMu, jos meinaat IMMulla ja megalla mennä.

Listasta puuttuu ikävä kyllä isompi IMMu, jos meinaat IMMulla ja megalla mennä.

Vaikka megassa onkin tuki immulle, niin sitä käyttää hyvin harva jos niinkään moni. Tuskinpa tässäkään tapauksessa.

En lähtisi sotkemaan megaa ja ilmamassamittaria samaan pakettiin. Vaikeusaste kasvaa ilman mitään mainittavaa hyötyä. Dieselit ilman EGRää pystyvät määrittelemään MAPista, lämpötilasta ja kierrosluvusta määrittelemään imuilman massavirran alle prosentin tarkkuudella kun moottori on kunnossa.

Vaikka megassa onkin tuki immulle, niin sitä käyttää hyvin harva jos niinkään moni. Tuskinpa tässäkään tapauksessa.

Kun asiaa ei mainittu, niin en olettanut mitään, vaan toin huomioni esille.

Ihmettelen miksi IMMua ei käytetä, koska se kertoo suoraan mitattavan suureen, eli ilmakiloja aikayksikössä, millä se seos lopultakin säädetään halutuksi.

En lähtisi sotkemaan megaa ja ilmamassamittaria samaan pakettiin. Vaikeusaste kasvaa ilman mitään mainittavaa hyötyä. Dieselit ilman EGRää pystyvät määrittelemään MAPista, lämpötilasta ja kierrosluvusta määrittelemään imuilman massavirran alle prosentin tarkkuudella kun moottori on kunnossa.

Johtuuko MAP:n käyttö siitä, ettei mega tue IMMua kunnolla vai jostakin muusta syystä?

Mitä enemmän antureita, sitä enemmän poikkeamia ja hajontaa. Vikakohteista puhumattakaan.

IMMun weastonen mittasilta on yksi maailman yksikertaisimmista mittaus-tavoista ja helppo toteuttaa tarkasti ja toimintavarmasti. Vrt. yleismittareiden tarkkuus/hinta yms.......

Lisäksi Boschin IMMuille löytyy suoraan kippurat jotka kertovat antojännitteen funktiona liikkuvan ilmamäärän kiloina tunnissa. Oli IMMu sitten filmi/lanka-tyyppinen.

En enää muista, miten mega käsittelee IMMun signaalia mutta simppelimpi ja tarkempi se on ilman mitään hikeä kuin MAP/lämpöanturi systeemit, jossa on jo kaksi epälineaarista muuttujaa...

Kyllä sitä immua varmaan käytettäisiin enemmänkin näissä motorsport-tyyppisissä rakennelmissa jos se olisi aukottoman hyvä ja helppo saada toimimaan.

8v vinokone nostetulla ahtopaineella ei ole motorsport-kokoonpano.

Ois muuten isoihin nokitettuihin koneisiin halvatun hyvä johonkin alle 2000rpm kun sais ajaa MAFfilla, kokemusperäsesti voin sanoa että nokitetun kasin säätäminen mappiohjatusti on alta 1500rpm lähes yhtä kivaa ku ittesä polveen ampuminen, 0.03bar muutos voi nostaa VE-kartassa arvon kaksinkertaseks, säädä siinä sitten soppia jouheasti 

Kyllä sitä immua varmaan käytettäisiin enemmänkin näissä motorsport-tyyppisissä rakennelmissa jos se olisi aukottoman hyvä ja helppo saada toimimaan.

Ihan ohuesti huomauttaisin, että kohtuu sportti henkisissä autoissa (esim. possun 928 ja fefe 456) on käytetty nimenomaisesti IMMua.
Aika monesta tuotantoautostakin löytyy nimenomaisesti IMMu, eikä MAPpia, kuten halvemmista käkättimistä. Esim. V70 käyttää IMMua.

Mittaustekniikasta minulla on kokemusta vasta vuodesta -85, jolloin ostin pentuna ensimmäisen oskiloskooppini.
Joten osannen arvella esilaisten sähköisten antureiden mittauskykyä kohtuullisen hyvin, kenties....     

Löytyypä joku paperossi, jonka johdosta pääsen seuraamaan tohtorin väitöskirjan väitöstilaisuutta harrasteena tekemäni homman tuloksista....   

Joten luulen tietäväni edes jotain mistä puhun...

8v vinokone nostetulla ahtopaineella ei ole motorsport-kokoonpano.

No, ymmärrän ja tiedän kyllä, etteivät moottorien/autojen harrasterakentajat ole sähköisen mittaustekniikan ammattilaisia, jollainen satun olemaan...   

Mapin signaali on kaikkea muutakuin tasainen. Kireällä nokalla imupuolen pulssit ovat aika voimakkaita ja usein tietyt kuormituspisteet säädetään kaasuläpän asennon perusteella.

Maffit on ihan käsittämättömän tarkkoja, mutta usein aika työläs rasti jo ihan käytännössä asentaa imupuolelle. Lisäksi Bosch tarjoaa aika rajoitetusti dataa niiden resoluutiosta, joihinkin saa ja toisiin ei mitään. Bensakoneissa Maffia käytetään ihan siitä syystä että se näppärästi korjaa moottorin kulumisesta aiheutuvan ilmankulutuksen muutoksen. Katilliset bensakoneet on aika tarkkoja seossuhteestaan kun halutaan pitää päästöt kurissa. Dieselissä Maffi liittyy lähinnä Egr-säätöön. Kuorma-autoissa voidaan Egr-säätöä tarkkailla myös laajakaistalambdalla.

Väitöstilaisuuksiin on vapaa pääsy, karonkkaan pääsee harvat ja valitut.

Kyllä sitä immua varmaan käytettäisiin enemmänkin näissä motorsport-tyyppisissä rakennelmissa jos se olisi aukottoman hyvä ja helppo saada toimimaan.

8v vinokone nostetulla ahtopaineella ei ole motorsport-kokoonpano.

Eikä siitä lh jetronicin avustamana semmosta tule.kierrosherkkyyskin on vastaavan kuulonen ku ois lehmä syöny ihtesä ähkyyn pellonlaidalla eikä pääse ylös enää.raukka polonen ei saa keltään apua ku ohikulkijat tienvarressa kuuntelee et siellä ne vaan pojat uusia lastuja testailee möööööhhhhmmmmhhhpööm.

Maffit on ihan käsittämättömän tarkkoja, mutta usein aika työläs rasti jo ihan käytännössä asentaa imupuolelle. Lisäksi Bosch tarjoaa aika rajoitetusti dataa niiden resoluutiosta, joihinkin saa ja toisiin ei mitään.

Resoluutio on hiukan väärä sana kuvaamaan IMMun ominaisuuksia, sillä analogisella anturilla on ääretön resoluutio.

Enemmän tarkkuutta rajoittaa ECU:n A/D-muuntimen resoluutio (esim. 8-bittisessä 256 arvoa), joista LSB-bitti on aina kohinaa. Jos IMMua luetaan esim. 16-bitin tarkkuudella, saadaan 16536 arvoa, joka taatusti riittää moottorin sopituksen ohjaamiseen. Jopa 8-bitilläkin pärjää.

Absoluuttinen tarkkuus annetaan prosentteina ja lankaversioille (016/012) ilmoitetaan +/-4%. Lineaarisuus antureissa on erinomainen ja absoluuttisen tarkkuuden pienet heitot korjaa taas lambda-säätö. Eli kaikki anturit tuottavat saman käyrän, mutta sen absoluuttinen paikka hitusen vaihtelee jännite/ilmamassa akselilla.

Filmi-IMMut ovat tarkempia kuin lankaversiot, mutta pirusti hitaampia. (5ms vs. 30ms).

Väitöstilaisuuksiin on vapaa pääsy, karonkkaan pääsee harvat ja valitut.

No, herr fyysikko joka tapauksessa kutsun esitti....   

Eikä siitä lh jetronicin avustamana semmosta tule.kierrosherkkyyskin on vastaavan kuulonen ku ois lehmä syöny ihtesä ähkyyn pellonlaidalla eikä pääse ylös enää.raukka polonen ei saa keltään apua ku ohikulkijat tienvarressa kuuntelee et siellä ne vaan pojat uusia lastuja testailee möööööhhhhmmmmhhhpööm.

. Nyt taas valoja päälle 

No nyt uskaltaa sanoa. Tai pikemminkin kysyä.

Varmaankin MAP anturin paikka/moottorin luonne myös vaikuttaa toimivuuteen jonkinverran? Itsellä ei ole kokemusta kuin vakioista moottorinohjauksista omissa autoissa, mutta löytyy IMM (Volvo) ja MAP (herne, eli Fiat).

Volvon toiminnan kaikki täällä tietää, ei siitä sen enempää. Fiatissa onkin kaikkea jännää vähän kaikesta riippuen.

Alkuperäinen imuputkisto on todella ahdas ja kuristettu jopa tuolle 1.2 voimamyllylle liian ahtaaksi. Korvaamalla alkuperäisen putkiston "suoralla" kuristamattomalla putkella ja paremmin virtaavalla filtterillä (alkuperäinen kotelo suunniteltu todella ankeasti ja ahdistaa) löytyy menohaluja ihan kellolla/dynolla mitaten lisää (ja imuäänet kasvaa).

Mutta, kun käytössä on "vapari" imupuoli, alkaa ruisku tekemään jänniä. Toimii niin hyvin kuin osaa kuvitella 90% ajastaan, mutta kelin ollessa +5°C...-5°C tuntumassa ja kelin kostea, tykkää nopeilla kaasun liikkeillä/moottorijarrutuksen jälkeen alkaa sekoilemaan ankarasti (nypyttää, yskäisee, on yliherkkä tms).

Imusarja on mustaa muovia ja sen alla on laturi. Laturi lämmittää imusarjan päätyä kädellä havaittavasti sopivissa tilanteissa. Imusarjan päädyssä on MAP, voisiko olla "huono" sijoituspaikka? Muutaman vuoden uudemmassa on MAPin paikka siirretty, eikä ongelmia tiedettävästi enään ole (ainakaan en ole kuullut).
Samaten tuo MAP on plenumin päädyn "pohjassa", kaikki mahdollinen huohotustöhnä yms. kerääntyy suoraan mappiin ja siitähän se riemu ratkeaa.

- Kuinka paljon MAPin sijoitus vaikuttaa sen toimintaan?
- Kuinka paljon IMMun sijoitus vaikuttaa sen toimintaan?
- Kumpi on enemmän edustettuna nykyaikaisissa moottoreissa (tasapeli?)?
- Saako molemmat toimimaan niin halutessaan (riittävästi hieromalla, eli "säätämällä" ja hakemalla) moottorin kuin moottorin kanssa?


Mutta, kuinkas tarkkoihin tuloksiin päästään kummallakin toteutuksella? IMM on tarkka, kyllä. MAPilla taitaa suurin "vaikeus" olla löytää riittävän nopeasti reagoiva anturi, vaikö?

- Kuinka paljon MAPin sijoitus vaikuttaa sen toimintaan?

Tuskin juuri ollenkaan. Imusarjan painettahan sillä mitataan.

- Kumpi on enemmän edustettuna nykyaikaisissa moottoreissa (tasapeli?)?

IMM.

No nyt uskaltaa sanoa. Tai pikemminkin kysyä.

Varmaankin MAP anturin paikka/moottorin luonne myös vaikuttaa toimivuuteen jonkinverran? Itsellä ei ole kokemusta kuin vakioista moottorinohjauksista omissa autoissa, mutta löytyy IMM (Volvo) ja MAP (herne, eli Fiat).

Volvon toiminnan kaikki täällä tietää, ei siitä sen enempää. Fiatissa onkin kaikkea jännää vähän kaikesta riippuen.

Alkuperäinen imuputkisto on todella ahdas ja kuristettu jopa tuolle 1.2 voimamyllylle liian ahtaaksi. Korvaamalla alkuperäisen putkiston "suoralla" kuristamattomalla putkella ja paremmin virtaavalla filtterillä (alkuperäinen kotelo suunniteltu todella ankeasti ja ahdistaa) löytyy menohaluja ihan kellolla/dynolla mitaten lisää (ja imuäänet kasvaa).

Mutta, kun käytössä on "vapari" imupuoli, alkaa ruisku tekemään jänniä. Toimii niin hyvin kuin osaa kuvitella 90% ajastaan, mutta kelin ollessa +5°C...-5°C tuntumassa ja kelin kostea, tykkää nopeilla kaasun liikkeillä/moottorijarrutuksen jälkeen alkaa sekoilemaan ankarasti (nypyttää, yskäisee, on yliherkkä tms).

Imusarja on mustaa muovia ja sen alla on laturi. Laturi lämmittää imusarjan päätyä kädellä havaittavasti sopivissa tilanteissa. Imusarjan päädyssä on MAP, voisiko olla "huono" sijoituspaikka? Muutaman vuoden uudemmassa on MAPin paikka siirretty, eikä ongelmia tiedettävästi enään ole (ainakaan en ole kuullut).
Samaten tuo MAP on plenumin päädyn "pohjassa", kaikki mahdollinen huohotustöhnä yms. kerääntyy suoraan mappiin ja siitähän se riemu ratkeaa.

- Kuinka paljon MAPin sijoitus vaikuttaa sen toimintaan?
- Kuinka paljon IMMun sijoitus vaikuttaa sen toimintaan?
- Kumpi on enemmän edustettuna nykyaikaisissa moottoreissa (tasapeli?)?
- Saako molemmat toimimaan niin halutessaan (riittävästi hieromalla, eli "säätämällä" ja hakemalla) moottorin kuin moottorin kanssa?


Mutta, kuinkas tarkkoihin tuloksiin päästään kummallakin toteutuksella? IMM on tarkka, kyllä. MAPilla taitaa suurin "vaikeus" olla löytää riittävän nopeasti reagoiva anturi, vaikö?

Siirrä MAP ettei sinne pääse huohotustöhnä, kokemusta löytyy tuosta ongelmasta.

Johtuuko MAP:n käyttö siitä, ettei mega tue IMMua kunnolla vai jostakin muusta syystä?

Johtusko vaikka siitä että suurin osa ostaa laitteen valmiina tai kasaa rakennussarjasta jolloin MAP-anturi on valmiina levyllä. IMM:n lisääminen vaatii lisäkomponetteja ja kolvaustaitoa eikä ohjeita löydy suoraan rakennusohjeesta.

En enää muista, miten mega käsittelee IMMun signaalia

Jospa vaikka muistelisit ennenkuin otat enemmän kantaa laitteen toimintaan:

http://www.msextra.com/doc/ms1extra/MS_Extra_Hardware_Manual.htm#maf