Linkkaa toki parempaa dataa jos sitä on kerran tarjolla 
Haluatko D2:n linkkilistan?

Kaikki autot eivät ole merikontteja.
Omassa autossa 55+55+5+5 = 120W edessä ja takana 5+5+5+5+5+5 = 30W eli kaikenkaikkiaan 150W
Nyt pääset siihen ensimmäiseen pointtiin sisälle (aukikirjoitat sen muille).
Minulla 130W, sinulla 150W ja laskelma on 140W mukaan. Jossakin muussa vielä enemmän tai vähemmän.
Jolloin päästään siihen, että se teoreettinen 37L laskelma ei välttämättä pidäkkään paikkaansa siltä osin, että säästö maksaa ne ledit.
Työstä (asennus), en sano mitään, sillä ihan ilmaista sekään ei ole!
Kun se diskontataan tuon ledien hinnan lisäksi, alkaakin laskelma näyttämään ihan toiselle.
Oletetaan, että autoa ajaa jääpäpäinen 50v henkilö, joka ei usko moiseen humpuukiin niin silloin päästään moisesta olettamasta liittyen moottorijarruun.
Uskon minä olen jättänyt papeille jo kauan sitten.

Samalla kuitenkin unohdat mainita, että Suomen autokanta on sen ja sen verran vanha, joten em. tilanne voi olla erittäin mahdollinen.
Trafin mukaan keski-ikä oli viime vuonna 11.3v.
Toivottavasti kiilahihnat eivät ole tuon ikäisiä....

Laakereiden (kuula) kitka ei nyt kuitenkaan muutu kovinkaan suuresti ennen käyttöiän loppuun tulemista.
Laturin hyötysuhde on yllättävän hyvä (80-95%), jos pyörimisnopeuksien mitoitus on tehty oikein, eikä laturia ajeta saturaatioon ennen aikojaan.
Meikäläisen laturi työntää 160A maksimissaan ja jo tyhjäkäynnillä 100A (ja EI todellakaan ole merikontin vakio/alkuperäinen).

Sinähän sen sanoit. Moottorin kuormitus voi ikinä olla vakio, joten tästä johtuen ei hyötysuhdekaan voi olla vakio. Matkaan X -kun mahtuu liikkeellelähtöjä, kiihdytyksiä, tasaista kuormitusta jne. niin joku lukema on keksittävä. Ja jos sovelletaan tuota hyötysuhdetta opinnäytetyössä käytettyyn pököttiin, voi tuo hyötysuhde pitää melko hyvin paikkansa.
Tuossakin vaikuttaa se, onko moottori kipunalla toimiva, wiinalla vaiko tupa-öljyllä kilisevä.
Samaten se ajoprofiili voi muuttaa tilannetta yllättävänkin paljon. Samaten vaihteiston laatu (manuaali/automaatti) ja sen detailit (DSG/momentinmuunnin/CVT).
Maantiellä (pohjanmaalla) niitä moottorijarruksella ajamisen hetkiä on vähän. Meikäläisen mökkitiellä 25km verran on 50/50% kiihdyttämistä/moottorijarrutusta.
Siksipä se alkuperäinen laskelma on kaukana tästä todellisuudesta (kuten MTV3 Scifi kanava).
Toisinsanoen se laskelma ei lopultakaan anna vastausta, kannattaako muutos polttoaineen kulutuksen ehdoilla.
Tämä on se viittaus ilmasto-alarmisteihin...
Esimerkiksi ajoneuvokäyttöön tarkoitetun diesel-moottorin hyötysuhde voi teoriassa olla parhaimmillaan jopa 75%, mutta tosielämässä se jää usein alle 50%.
Taas yksi pointtini...

Leditystä ei oltu tutkimuksessa mitattu ollenkaan, sen osalta pysyttiin teoreettisellä tasolla. Mutta teoria erittäin usein antaa tukea käytännölle 
Siksipä laskelma ei vastaa todellisuutta, sillä halvoissa kiinan ledeissä todelliset tehot voivat olla jotain aivan muuta kuin ilmoitetut.
Jos sähköteho on isompi (mitattu), laskelmassa on jo lähtökohtainen virhe, eikä todellisuus ole laskelman mukainen.
Toki valaisimen valotuotto/sähköteho suhde on tässä se olennainen asia!
Minusta valon tuottaminen kuumentamalla harvinaisesta metallista tehtyä lankakasaa, on täysin järjetöntä! Hyötysuhteen ollessa tuossa touhussa surkuhupaisen ja naurettavan rajamaastossa!
Ajotavan muuttamisesta olemme samaa mieltä. Nopeammin saat näkyvän muutoksen aikaan ajotapaa muuttamalla ja ehkäpä rengaspaineiden nostolla (pienempi vierintävastus). Jos hifistelemään aletaan niin sitten auton painonpudotus, moottorin optimointi jne jne.
Taas toinen pointti tuohon hiilen di-oksidin vaikutuksiin kaasukehässämme viittauksessa.
Mittaukset ja teoria eivät kohtaa, joten mittaukset ovat väärässä!

Viimeisenä "hifistelynä" sitten tämä valoasia, jolla on polttoaineen kulutukseen varmasti vaikutusta jossakin määrin. Pitäisi melkein kokeilla, mutta vaatii aika pitkän koejakson, eikä tuolloinkaan saadut tulokset välttämättä ole luotettavia olosuhdemuuttujien takia.
Tässäpä se mittamiehen maininta mittauskohinasta!
Teoriassa X, käytönnössä tulos Y , mutta X:ää ei pysty mittaustuloksesta erottamaan tai todentamaan.
Jonka vuoksi tekemisen/päätöksen perustelu teorialla, joka ei käytäntöä (mittaustulosta) vastaa, on kestämätön premissi argumentille!
Kuuluu pappien toimialaan....

Taisi karata vähän aiheesta tämän nyt?

Miten niin?
Tässä pureuduttiin argumenttiin ja sen premisseihin.
Eli keskusteltiin onko kannattavaa tehdä jollakin tavalla, perusteella X.
Mutta aina validi perustelu on:
koska mä voin! 