Voimanpuutetta. Ainakin jos autossa on manuaalilaatikko ja toimiva käsijarru... 
Kaipa minäkin nakkaan viskon mäjelle tässä talven aikana, vähenee ainaki melu jos ei muuta.
Automaatti. Laiskuutta.... Kaksi ruuvi auki, nostetaan flekti pois ja hihnapyötä auki. Pulttipyssy hoitaa homman himaan ilman mitään kikkailua.
Ja viskoa ei ole, eikä tule. Sähkömiehellä on sähköt...
Tai oikeastaan minä en ole oikea sähkömies, koska sähköni ei kulje piuhoissa, vaan ilmassa...
Jos nyt halutaan ihan välttämättä laskea arvoilla joissa ei ole otettu huomioon mitään muuta kuin viskon oletettavasti viemä teho niin otetaanpa parit luvut.
Tasaista nopeutta 100 km/h, sanotaan tehontarpeeksi 12 kW niin saadaan viskolle helpompi osuus eli 12,5%. Samaten 80 km/h, lasketaan kuudella kilowatilla niin saadaan 25%. Okei, kahdeksankympin vauhdissa moottoritehosta kuluu siis 25% viskon pyörittämiseen eli jos se otetaan pois päästään liikkumaan 25% pienemmällä energiantarpeella ja näin ollen varmaan myös 25% pienemmällä kulutuksella.
Tuo pätee, jos viskoflektin käyntisuhde on 100%.
Ilmiön käytännön vaikutus riippuu tasan ympäristötekijöistä (koneen jäähtyminen), eli flektin käyntisuhteesta (0-100%).
Joka tapauksessa visko jäykistyy kun termari avautuu ja syylärin lävitse tulee lämmennyttä ilmaa, jolloin se myös toimii lisä jäähdytyksenä, vaikka pelkkä ajoviima riittäisi. Sähköflekti ei tätä turhaa käynnistystä tee.
Haluaako joku kustantaa minulle sähköflektin tuohon kakkosneloseen niin pääsen ajamaan itseni eläväksi legendaksi tempaisemalla 240 farkun maantiekulutukseksi B230F:llä jotain 5,5 litran pintaan?
Pelkällä viskon vaihdolla tuo ei onnistu!
Jos minulla olisi ylimääräinen sähköflekti nurkissa, niin voisin sen jopa lahjoittaa sponssaamaan eco-volvoilua. Tosin 230F pannu ei ole oikeata eco-volvoilua, kun koneesta puuttuu turbo ja sähköflekti...
No ei varmasti halua koska eihän siinä niin käy. Tulikohan kenellekään myöskään mieleen että samalla tavalla se ilma virtaa maantienopeuksissa viskon kuin sähköflektinkin läpi ja helpottaa koneen kuormaa tekemällä flektistä osittain tuulimyllyn. Voisin melkeinpä väittää että se pyörii "tyhjiössä" suunnilleen samaan tahtiin edestä tulevan ilman kanssa eli ilmanvastus ei mitenkään päätä huimaa, suurin hyötysuhdehaitta tulee todennäköisesti hihnojen ja flektin navan pyörittämisestä.
Tuo syylärin lävitse virtaavan ilman nopeus on selvästi laskenut ajoneuvoa ympäröivään ilmaan nähden (syyläri yms. dynaaminen ilmanvastus).
Tällöin sen "auttava" voima pienee edellä esitetyssä suhteessa. Vrt. tuuligeneraattorit.
Kuten Heponen sanoi,
kovemmassa ajossa merkkilamppu alkaa mollottaa
Perspektiiviä tähän antaa se, että 50km/h nopeus on 13,88m/s.
Jos haluat tehdä kliinisiä eläinkokeita, niin virittele se sähköflekti sinne keulaan ensimmäiseksi 1m päähän maskista ja mittaa 50km/h nopeudella tuotettu teho sillä samaisella flektillä, niin voit yllättyä, vaikka kyseessä ei olekkaan tuulivoiman tuotantoon suunniteltu generaattori, vaan tavallinen kestomagneettimoottori, joka myös toimii generaattorina heikohkolla hyötysuhteella.
Kts. tuulivoimalat.
Tuo teollisuusbokserivertaus voidaan myös rinnastaa moottoriveneeseen jota pidetään laiturissa paikallaan ja työnnetään kaasu auki. Ei varmasti tule koneesta täysiä kierroksia mutta laitetaan vene vauhtiin ja liukuun niin muuttuu ääni kellossa. Kertooko tämä ehkä jotain potkurin vastuksesta paikallaan ollessaan vs. "valmiiksi virtaavassa" ympäristössä jossa se saa pyöriä huomattavasti vapaammin? Minähän en toki ole fysiikkaa peruskoulun jälkeen lukenut mutta tuo tuskin on sattumaa.
Ilman ja veden ominaisuudet ovat erittäin merkittävästi erilaisia mm. viskositeetin osalta. Joten analogiasi menee metsään tässä kohden.
Mutta ilmassa tuo esimerkkini oli se, että em. lentokoneen moottori (mopu=moottoripurjekone) kiertää tasan saman verran maassa jarruja vasten kuin lentäessään ilmassakin. Ainoastaan syöksyssä koneen kierrokset nousevat. Missään normaalissa vaakalento tilanteessa potkurin (=moottorin) kierrosluku ei jaksa nousta tuota lukemaa ylemmäs. Myötätuulessakin koneen maanopeus nousee ilma-nopeuden pysyessä ennallaan. Tai voihan se nousta, mutta sellaisessa tuulessa en taatusti lähtisi ylös maankamaralta.
Ja en minäkään ole peruskoulun jälkeen fysiikkaa opiskellut koulussa, jollei omaehtoista pikkuista opiskelua lasketa. Todennäköisesti olet korkeammin koulutettu kouluissa kuin minä, vaikka olen opettajanakin harrastusluonteisesti toiminut...
Edit: laskin nopsasti.
Potkurin kehänopeus on 32m/s eli 115km/h.
