-70 ja -80 luvuilla slalomia sanottiin välineurheiluksi, nykyään kyllä fillarointi voittaa mennen tullen 
No näinhän se on. Mutta ei toki mitään pahaa siinä, ainahan noi lelut olleet joillekin tärkeämpiä kuin itse toiminta. Itse en harrasta, mutta ymmärrän kyllä, että jotain kiinnostaa.
Itselleni eniten tuli pyöräilykilometrejä(5 tkm/vuosi), kun liikuin ihan perus 3-vaihteisella citypyörällä, jossa kaikki elämää helpottavat varusteet, jotka ovat 50-kiloisen spandex-tosipyöräilijän kauhuja, vauhdin surmaavia ankkureita. Pyörää nyt vaan tulee käytettyä vain, jos sillä liikkuminen on mahdollisimman helppoa, mukavaa ja vaivatonta. Ei paljon maitokauppareissu innosta jollain täristävällä maantieohjuksella, joka toimii pari reissua huoltamatta vain NTP-olosuhteissa ja joka täytyy lukita kymmenellä parikiloisella(painodilemma) karboniittisuperhyperteräslukolla kauppakeskuksen kantaviin rakenteisiin 5 min kauppareissua varten. Ennemmin sitten sepelvaltimotautia hankkimaan auton rattiin.
Noista pyöränkuljetustelineistä. Itse en ainakaan silmäterää kuskaisi peräkoukussa, jos pienikin riski vaikka suolakurasta. Katolla pysyy paljon puhtaampana, mutta pitkillä matkoilla taas ötökät sotkee(ei vakavaa) ja korkeus on syytä muistaa sitten koko ajan(vähän vakavampaa). Tosin tähän asti olen pyörällä päässyt paikasta A paikkaan B ihan polkemalla
