Kohtalaisen hyvä fiilis etten sanoisi! Päätin että tälle p*skamahalle tarttis nyt tehdä jotain kun perse vaan leviää niin tuli mieleen että hitto mähän asun yhdessä eteläsuomen kauneimmista kunnista ja mulla on melkeen koskematon fillari. Kävin kaivaa kotarin liiteristä, nopea vilkuilu, ketjujen rasvaus ja happea rinkuloihin, pentu petiin ja paanalle. Tosta laskin (Vääksyn) keskustan läpi majakkapavilijongille, siitä kanavan laitaa kalmarin rantaan, rantapuiston läpi, kiipesin harjulle kerrostaloille, Tallukan pihan läpi golfkentän laitaa, siitä aivan järjettömän jyrkkää mäkeä ylös taas harjun päälle ja lenkkipolkua pitkin tohon kirjaimellisesti meidän takapihan reunalle ja pyörä takas liiteriin. Onko ihan pikkasen makeat maisemat katella auringonlaskua tuolta harjun nokalta kun näkee sekä veskulle että päijänteelle! 9,5km tulee tolle reissulle pituutta ja on pitkiä asfalttilaskuja, maastoa, makeita maisemia jne. Tota lisää ja sitten lisempää!!!
Ainoa on että jonkun tarttis vilkasta vähän takavaihtajaa, kun alkaa oikeen seisaaltaan polkea mäkeä ylös meinaa lentää munilleen tangolle kun vaihde loikkii ykköseltä ylös koko ajan.













Tuohon asti pääsin kunnes ketju loikkas, rinne on niin jyrkkä etten päässyt siitä enää liikkeelle vaan täytyi taluttaa hiukan ylemmäs ja tasasemmalle. Kuvat vetää aika blurriks kun puhelimen autofokus lakkaa toimimasta noin hämärässä.
Voittekste kuvitella... ihmiset elää täällä... joka päivä!
Meidän takapihalta. Ei, tuo metsä ei ole noin synkkä, se on salpausselkä. aivan helevetin jyrkkä rinne nousee ylös suoraan tosta leikkipuiston takaa ja toi aikaisemmissa kuvissa ollut lenkkipolku menee sen takana tossa mäen juurta.