Rover P6 3500 1973 "pikkuauto"

Ehti tätäkin vähän väkästelemään. Uuden ikkunalistan mallaus ja leikkely, olipa mahtavuutta leikata kumilista oikeaan muotoon/kokoon kunnon skalpellilla. Tommonen kumihan vastustelee esim katkoteräveitsellä leikkelyä mutta tämmöinen kapeateräinen instrumentti meni kevyesti työntämällä/vetämällä.
Kun kumilista oli muodossaan niin vielä yksi kerros maalia oven vastinpintaan sekä ikkunakehikkoon joka jää oven sisään.
Nyt olis kolme ovea huollettu, yksi takaovi vielä to do.

Takaluukun luona olevat läpivientien kittaukset niin saa ens viikolla luukun ja decker panelin paikoilleen, eli vuotaneet antennin läpivienti ja takaikkunan tukizydeemit kitaten niin loppuu kontin kastuminen. Nämä alueet tuli toki jo aiemmin putsittua ja maalattua.

Etu-, ja takalasien tiivarit saa nyt vielä odotella. Ei viitti purkaa laseja pois ennenkuin uudet kumit on käsissä, eikä ne oo käsissä ennenkuin joku ostaisi ne. 

Kauheesti pitäis vielä tehdä. Etujouset vaihtoon ja takajarrujen huolto, keulan sitkeä kolahtelukin pitäis saada pois. Suurella todennäköisyydellä apusimpukka siellä kolaa.

Uudet tiivisteet tuulilasille saapuivat, samoin tankkausputken läpivienti kumiluttana oli ilmestynyt postilaatikkoon. Nyt kun joutaisi niin sais ton takapään läjättyä. (tankkausputki menee rear decker panelin läpi niin tuo on vaan heftissä tällä hetkellä)

Pikkisen ärsyttävää kun ei ehdi tätä pikkuautoa ja Jagulaaria tussaroimaan kunnolla, vuorolistat ollut viimeaikoina ns. arsesta vapaiden osalta ja lyhentyneet vapaat menneet kaikkeen muuhun tuskailuun. Rangekin vaati tuossa välillä huomiota, se kun on käyttöWC ja ilmavieterien kiukuttelu eteni sellaiseen tilanteeseen että pakko oli ryhtyä toimiin.

Tankkausputken kumiluttana luiskahti paikoilleen. Tässä yhteydessä antenni läpiviennin kittaus ja tuon decker panelin asennus, nämä kaikki kun ovat niinkuin naimissa.


Tankkausputki menee läpi tuosta haitarista. Haitari tiivistää decker panelin ja sisälokarin ettei sinne panelin alle vapaasti valuva vesi mene tankkausputken reiästä takakonttiin. (tankki on takakontissa)

Tuulilasin tiivisteiden vaihto. Etu-, ja takalasien tiivisteet vanhaa pykinyttä kumia joka näyttää muuten siistissä autossa pahalta. Kovasti oli possumassaa joka välissä, lopulta uutteran uurastamisen jälkeen lasi oli käsissä. Ehjänä.
Kuppaa ei juurikaan näkynyt, pari kohtaa a-pilarien sisäsyrjältä verhousmuovien kiinnitysruuvien kohdalta tarvii putsata ja maalata. Muuten karmi hyvässä kunnossa ja tarviaa lähinnä pientä paikkamaalausta sieltä-täältä.


Tätä tuli muutenkin hifisteltyä. Oviin uudet roiskesuojamuovit verhouksen alle, karmien kiinnitysruuvit vaihdoin uusiin/siisteihin, takahiekkapellin ruuvit tuli kans vaihdettua uusiin ja samalla kupukanta vaihtui senkkikannaksi. Apparin oven quarterlight ikkunan käyttönupikan virittely toimivaksi, tästä halkesi akselin hahlopää joka vastaa ikkunan kääntömekanismiin. Akselissa riitti juuri ja juuri pituus siihen että viilasin uuden uran. Näitähän kyllä sais maailmalta ehjiäkin mutta toimii se näinkin.

Ikkunankarmia hipistellyt. Mitään vakavia ruostevaurioita tms ei löytynyt, possumassan poistossa meni aikansa kun tuo tuulilasin paikka on ikäänkuin ura. Kuten jo muuallakin tämän auton kohdalla on tullut havaittua niin peruskorjauksen aikoinaan tehnyt ukko on tehnyt kaiken varsin järkevästi ja tässäkin kohtaa oli käytetty possua joka ei ole kuivunut kivikovaksi vaan oli edelleen joustavaa ja lähti suht kevyesti työstämällä ja loput tärpättirätillä. Lasin ja alareunan irtolistan siivosin töissä, lasi kunnon työpöydällä muovilastalla ja rätillä hinkaten. Lista kävi puhalluskaapissa.
Karmia tosiaan käpistelin possun poiston jälkeen ja muutama pieni pintaruostekohta hieroen ja maalaten. Semmoinen kummallinen korikittimälli löytyi a-pilarin alapäistä molemmiltapuolin, tuossa on semmoinen kouru joka on piilossa koristelistan ja osittain kumitiivisteen alla. Alapäässä oli kumma kittiknööli joka oli tietysti kerännyt moskaa ja vesi varmasti patoutunut tuossa. Onneksi ei ollut päässyt ruostumaan kun maali oli kestänyt ehjänä, napautin knöölit kuitenkin pois ja nyt luulis katolta/reunakouruista tulevan veden juoksevan alas asti.
Purkuraadosta kävin irroittamassa tuulilasin alakiinnikkeen toiselle puolelle, semmoinen kun tästä särkyi irroittaessa. Kierre katkesi kun hieman liian ahdistavaa mutteria kiersin voimalla. Raadossa onneksi oli vähäruosteiset itemit, nämä putsaten ja uusi maali pintaan.

Hymistelin itekseni kun purkuraadon konehuonetta katselin, se kun on kaks litrainen niin on meinaan PALJON tilavampi puuhailla kuin tuo mihin on ängetty V8.  Esimerkiksi apusimpukka, joka tässä ajoautossa kolaa (tod näk)... tossa raadossa se on ihan tarjottimella rintapellissä kun taas haaramoottori on aika ihanasti siinä(kin) tiellä.

Lisätään vielä kuva. Lasi paikoillaan ja A-pilarin kiiltävät sovituksessa ettei mennyt ihan metsään asemointi, erityisesti ylänurkan kohdalla.


EDIT: tämäkin valmistui pari päivää sitten ulostuskuntoon ja seuraavana päivänä tuli peseskeltyä talli/remonttipölyt pois. Samalla hoitui asennuksien vesitiiviyden tarkastus, ainakaan lattialle asti ei vesi löytänyt tietään joten toiveet lasin ja tiivisteen liimauksen onnistumisesta ovat korkealla. Huomenna pitäis mennä tällä töihin jos ei mene ihan lumikeliksi... vähän pakkotilanne kun Rankussa olisi veronmaksupäivä enkä halua täysmääräisesti maksaa niitä nyt vaan laitoin auton seisontaan. Jos menee keli mahottomaksi niin sit pitkäkatolla.

Tällä on ajeltu muutamaan otteeseen. Kaikki toimii ja vesi pysyy ulkopuolella niin hyvin kuin brittiautossa vaan voi, eli ei 100% mutta pääasia on se ettei lasin asennus vuoda. Talvella rakenneltu kaasuvipstaaki on paljon parempi kuin aiemmin, eilen vielä vedin polkimen-koneen välillä olevan tangon niin lyhyeksi kuin säädöt riitti kun halusin polkimen alemmaksi.

Illalla vesisateessa nyppäisin etusiivet irti ja lasketin pesurilla pyöräkotelosta ravat huispois. Pitäis etujouset vaihtaa, keula on aika matalalla ja kun tietoa jousien olemuksesta ei ole niin vaihdetaan ne nyt uusiin oikeanlaisiin. (V8) Perimätieto ei kerro onko tässä vaan vanhat ja väsähtäneet jouset, vai laikatut, vai 2000TC:n jouset. Keulan mataluus ei sinänsä haittaa mutta ripustuksen geometria on sellainen että pyörä menee kenolleen ja syö rengasta sisäkantilta kun keula painuu. Ja kun on kyse vanhasta autosta niin lisähommia löytyy aina. Etu sivuvalojen kalusteet on aika sipit, pohjat on ikävän happamat ja jo joskus kauan sitten pellillä korjatut. En tykkää tämmöisestä joten mars varaosa-auton kimppuun, siellä olikin ehjemmät valokalusteet joissa oli jopa vilkun heijastinkartiot tallessa. Uudet tiivisteet ja ruuvisarjat täytyy hommata mutta noilla purkuosilla pääsee vähän jo ehostamaan kun siivoaa ne vuosien kuonasta.

Ostin myös pikku tötsyt pintamaalia, jos sais pahimpia kiveniskuja yms pikkukolhuja paikkailtua. On sitten kivampi ajella siistillä autobiilillä kesän, toivottavasti tulevissa, riennoissa.

Siinä on syyllinen keulan mataluuteen, liialliseen minun makuun, ja kun geometria kääntää pyörääkin kallelleen... uusi katkomaton ja ainakin V8 malliin myyty vieteri verrokkina. Vanhasta kierros laikattu joskus aikoinaan pois.


Onhan tuossa jumppa kun vieteri on kovin ahtaasti lokarin perällä vaakasuorassa. Eikä mahdu pois ilman että erikoinen ylätukivarsikin piti irroittaa puslakorvakkeineen tuliseinästä. 

Katsoin miten tuo jousitus on toteutettu ja... Miksi tuo on tehty noin?

Katsoin miten tuo jousitus on toteutettu ja... Miksi tuo on tehty noin?

Keppiloordien keksintöjä 

Katsoin miten tuo jousitus on toteutettu ja... Miksi tuo on tehty noin?

Pikoos british emperium strikes!
Joku etu tuossa oli aikalaisten laskentapöydillä. Yksi oli ainakin tilansäästö ja olisiko toinen liittynyt jotenkin jousitusgeometriaan (enemmän tilaa ja vapautta laitella tukivarsia miten sattuu). Olikos tässä ihan putkivaimentimet vai "ovenpumppu" -tyyliset?
Muustaakseni tuota rakennetta on ajettavuudeltaan kehuttu aikanaan.

Lordeilla oli ajatuksena tunkea turbiinimoottori tämmöiseen, jousitusratkaisulla on saatu jousitornit pois konehuoneesta kun jousi pötköttelee vaakasuorassa tuliseinää vasten taka ylänurkassa. Iskarit on perinteiset putki-iskarit mutta sekin on totuttuun tyyliin päälaellaan kun etuiskarit pitenevät sisäänjoustoliikkeen aikana, koska ovat kiinnitettu ylätukivarteen. Yläkiinnitys ylätukivarressa, alapää runkopalkissa.
Ei tullut turbiinia mutta mitäpä sitä muuten hyvää ratkaisua muuttamaan, sehän on kallista.

Ohjaussysteemi on tungettu sinne taka-, ja yläreunaan kans. Simpukka on konehuoneen takanurkassa ja vivusto menee konehuoneen läpi tuliseinän vieressä koneen takana about venttiilikoppien tasalla. Kuten myös kallistuksenvakaaja. 

Ajoltaan tämä ei tosiaan ole yhtään hassumpi, ollakseen 50/60-luvun antia.

https://www.alamy.com/stock-photo-1961-rover-t4-gas-turbine-car-engine-16210269.html

https://www.flickr.com/photos/8782469@N05/7251828164/in/photostream/

https://www.flickr.com/photos/8782469@N05/7251828998/in/photostream/

Uudet jouset lähes paikoillaan. Kyllä oli tuskaiset laittaa tavallisilla kynsimallisilla jousenpuristimilla... tämähän kuuluisi tehdä sillai että jousi lukitaan pitkillä tangoilla lyhyeksi painon ollessa päällä ja sitten kamat irti. No, mulla ei semmoisia ole ja tuntuu muutenkin epäilyttäviltä semmoiset.
Ongelman asennuksessa tekee puristimien mahduttaminen sinne lokarin yläosaan, ja lisäksi jousi on matalassa syvennyksessä tuliseinässä... tartti kaksi paria puristimia jotka piti kaiken lisäksi lyhentää kun muuten kierre osuu tuliseinään eikä jousi puristu tarpeeksi. Ensin ekalla parilla täys puristus, sitten toisella sama että saa vielä yhden kierteen kasaan. Näin jousi lyhenee juuri ja juuri niin että tukivarren löysäys tuliseinästä on mahdollista ilman että koko hökötys lentää jousen voimasta eteenpäin tai päähän. ( meikäläinen on tosi varovainen jousien ja paineellisten juttujen kanssa, molempien lentämistä on nähty)

Asentaminen olikin oma jumppansa. Jousi niin lyhyeksi kun vara puristimissa riittää, jousi päätykuppiensa kanssa sinne poteroon ja toisella kädellä nostaa tuon tukivarren ja sohottaa ne 20cm vaarnapultit tuliseinän läpi meneviin reikiinsä. Yksin kun tekee niin tämmöisten painavien osien kanssa temuaminen saa ns. hien pintaan. (Iso jousi, 4x puristinta ja valutukivarsihässäkkä)
Ja koska jousi saisi puristua vielä lisää niin tukivarren vaarnojen saaminen kierteille vaatii lisäksi tukivarren vääntämisen alaspäin puslia vastaan, tästä tulee se tarvittava sentti lisää jotta vaarnoihin saa mutterit... ja kaksi näistä on kabiinissa jalkatilassa. Pariin kertaan sai syöksyä sinne kun ensin punnersi kamat hollile ja vänkäsi ne sillai että vaarnat pysyvät kierrettään vasten kanissa etteivät karkaa ja just kun saat ängettyä sinne jalkatilaan niin SPRÄNGGGG... eiku uusiksi. Hih, no mulla kestää näissä hermo aika hyvin. Ikäänkuin haastan itseni... 

Illalla sain apparin puolen siihen jamaan että kamat pysyy heftissä ja päätin lopettaa ennekuin väsyy liikaa. Seuraava homma kun on vängätä pystytolppa tukivarteen ja kieritellä puristimet pois, siinäkin menee tovi kun ovat oikein ergonomisesti jousen kaverina. Pari kierrosta saa räikällä lutkuttaa.

Keulan kolinakin tais selvitä. Apparin iskarin puslista on holkit irti/löysät, tämä on vähän ikävää kun muuten on hyvät AVO:n iskarit. Toivottavasti noihin saa uusia puslia. Nyt aluksi kovalla possulla kasaan ja kuulostelut josko kolina muuttuu ja sitten etsimään osia.

Fixukselta ja biltemasta löytyy puslia iskareihin vai onko tuossa jotain kummallisia tuuman mitoilla?

Fixukselta ja biltemasta löytyy puslia iskareihin vai onko tuossa jotain kummallisia tuuman mitoilla?

Voi hyvinkin olla kummalliset mitat, mutta sen lisäksi se pusla ei ole perus kartio vaan sellainen "mushroom".
https://thumbsnap.com/yTfYC0Xg

Mutta juu, tuolla luki että vaihto bushinkeja saa kyllä. Seuraavaksi kummastellaan että mitähän sellaiset makselee.

EDIT: jaajuu, ei ne maksa kuin ~5£/kpl, +postikulut tietysti

Etusiipien valokalusteiden entrausta. Siipien irroituksen yhteydessä todettu molemmat valokalusteiden pohjat pahoin hapantuneiksi. Purkuautosta irroitetut kalusteet sen sijaan olivat hyväkuntoiset, poislukien toinen parkkipolttimon pidin joka oli kovin ruosteinen eikä siitä enää tullut kalua. Vanhoissa autoissa on se onni että monet osat ovat varsin helposti purettavissa, ja niin tässäkin. Pidin oli pienillä kynsillä prässätty valurunkoon ja sen vaihto ei loppuviimein ollutkaan kummoinen juttu. Asiaankuuluvat putsailut sähkönkulun varmistamiseksi ja kun kokeillessa lamput loistivat kilpaa hyvin säilyneiden kromien kanssa niin tulkitsin korjailujen onnistuneen.


Auton omat pohjat olivat pahoin hapantuneet, vilkkupolttimon potero oli häipynyt kokonaan ja se oli korjattu peltilevyllä. Ok, mutta nyt kun sattui olemaan paremmat käsissä niin nuo saa mennä romuun.
Vasemmalla vanha.