Vieläkö seuraava autosi on diesel?

Koulussa pyörittelimme erilaisia hypoteeseja ja paras lopputulos oli - lopetetaan lisääntyminen. Säästämme siten ylivoimaisesti eniten luonnon resursseja.

Lopetetaan hengittäminen!

hengittämisen lopettamista onneksi pääsee treenaamaan nykyään jatkuvasti, ku joutuu hengitystä pidättelemällä odottelemaan mitä nykyhallitus seuraavaksi tiedottaa 

Ei taida enään olla.
Veikkaanpa, että seuraava on jonkunlainen hybridi.

Pointtihan tässä on lähinnä se että samaan aikaan sama henkilö esitettää kahta ristiriitaista väitettä. Hän väittää että dieselin vääntö alakierroksilla on vale ("urbaani legenda" on vain kiertoilmaus valheelle) mutta silti hän samalla sanoo että dieselillä tuo teho tulee alemmilla kierroksilla (eli nyt vahvistaakin että se on sittenkin totta). Asia ei voi olla yhtä aikaa totta ja valetta.

Dieselit ovat hidaskäyntisempiä. Tottakai dieselin saa näyttämään tehokkaalta, kun laittaa siihen lyhyet välitykset. Samaa on käytetty bensakoneissakin. Tosin lyhyet välitykset dieselissä, jonka kierroslukualue on kapeampi = keppia saa vatkata suurella innolla.

Edellisessä laskuesimerkissäni motivaatio oli aikoinaan väite "dieselillä voi ajaa kadunkulmat 3. vaihteella, bensalla ei voi". Jep, mutta syy ei ollut dieselin huikea vääntö, vaan lyhemmät välitykset. Ao autolla dieselin välitykset perinteisellä tyylillä, jossa suurimmalla (6) vaihteella osuu yksiin huippunopeus ja moottorin max. tehon kierrosluku. Bensakoneessa puolestaan "aavikkovälitykset", joten huiput 5. vaihteella.

Jos 2 l dieselin max. tehon kierrosluku on huikea 4250 rpm ja max vääntö 400 Nm löytyy haarukasta 1400-2750 rpm, niin vääntöalue on max tehon kierroksiin suhteutettuna 33-65 %. Jos 4. vaihde on mitoitettu 150 km/h kyytiin, niin vääntöalueen alaraja osuu 49 km/h vauhtiin ja yläraja 97 km/h nopeudelle.

Samat speksit bensakoneella: max teho @5500 rpm, vääntö 350 Nm 1800-5000 rpm, mikä on 33-91 % max tehon kierroksista. Jos 4. vaihde mitoitettu 150 km/h kyytiin, niin vääntöalue 49-136 km/h.

No, diesel sentään kiihtyy paremmin, kun vääntöä 400 vs 350?

Otetaan vaikka 60 km/h kohdalta, lappu lattiaan
D: 60/150 km/h x 4250 = 1700 rpm, 400 Nm => 71 kW
B: 60/150 km/h x 5500 = 2200 rpm, 350 Nm => 80 kW

Hups.

Tosin 2 l bensakonetta nyt vähempi tarvii arkiajossa yli 2000 rpm kierrättää, joten tuossa tilanteessa olisi varmaan ollut pykälää isompi vaihde päällä. Tai sitten on asia jo ratkaistu valmistajan toimesta, laittamalla bensakoneeseen suhteessa pidemmät välitykset.

Näillä kikoilla saa sitten dieselin näyttämään paremmalta.

Yleensä dieseleissä on kyllä pidemmät välitykset kuin bensakoneissa juurikin tuon hitaamman käyntinopeuden takia. Tai harvemmat. Mitä nimitystä sitten käyttääkin. Välityssuhdetta kuvaava numero on kuitenkin pienempi.

Tuskin, koska ei noita uutena enää taida hirveästi olla myynnissä. Seuraava auto on varmaan joku uusi/pari vuotta vanha sähkö- tai hybridi-Volvo. En kyllä muutenkaan laskeskele hirveästi autoilun kuluja, satanen sinne tänne. Enemmän kiinnostaa luotettavuus ja yleinen laatu. Olisin minä voinut nykyisen XC60 D5:n ottaa T5:lla jos semmoisia olisi ollut tarjolla. Tykkään kyllä näistä Volvon vitosdieseleistä, tehoja ihan riittävästi ja kulutus kuitenkin ihan kohtuullinen siihen nähden. Ajoja tulee 15-25tkm vuoteen. 

Vuoden topikin hiljaisuuden jälkeen vastaus aiheen kysymykseen on, kyllä 

En tiedä olenko aiemmin ollut jotain mieltä mutta nyt on sanottava että tuskin. Ensisijaisesti näillä nykyhinnoilla ottaisin jonkun taloudellisen bensan. Jos olisi varaa niin sähköautot alkaa kiinnostamaan.

Caddy 1.9 tdi ja Avensis 1.8 vvt-i pihassa. Noiden ero 30tkm vuositahdilla olisi noin 10-20€/kk. Aiemmin oli 60-70€ dieselin eduksi.

Pistokehybridiä ei tule. En näe ideaa kompromissiin josta kärsii sekä sähköllä että polttoaineella ajaminen.

Näillä hinnoilla ostin Plugari bensan

Dieselit ovat hidaskäyntisempiä. Tottakai dieselin saa näyttämään tehokkaalta, kun laittaa siihen lyhyet välitykset. Samaa on käytetty bensakoneissakin. Tosin lyhyet välitykset dieselissä, jonka kierroslukualue on kapeampi = keppia saa vatkata suurella innolla.

Edellisessä laskuesimerkissäni motivaatio oli aikoinaan väite "dieselillä voi ajaa kadunkulmat 3. vaihteella, bensalla ei voi". Jep, mutta syy ei ollut dieselin huikea vääntö, vaan lyhemmät välitykset. Ao autolla dieselin välitykset perinteisellä tyylillä, jossa suurimmalla (6) vaihteella osuu yksiin huippunopeus ja moottorin max. tehon kierrosluku. Bensakoneessa puolestaan "aavikkovälitykset", joten huiput 5. vaihteella.

Jos 2 l dieselin max. tehon kierrosluku on huikea 4250 rpm ja max vääntö 400 Nm löytyy haarukasta 1400-2750 rpm, niin vääntöalue on max tehon kierroksiin suhteutettuna 33-65 %. Jos 4. vaihde on mitoitettu 150 km/h kyytiin, niin vääntöalueen alaraja osuu 49 km/h vauhtiin ja yläraja 97 km/h nopeudelle.

Samat speksit bensakoneella: max teho @5500 rpm, vääntö 350 Nm 1800-5000 rpm, mikä on 33-91 % max tehon kierroksista. Jos 4. vaihde mitoitettu 150 km/h kyytiin, niin vääntöalue 49-136 km/h.

No, diesel sentään kiihtyy paremmin, kun vääntöä 400 vs 350?

Otetaan vaikka 60 km/h kohdalta, lappu lattiaan
D: 60/150 km/h x 4250 = 1700 rpm, 400 Nm => 71 kW
B: 60/150 km/h x 5500 = 2200 rpm, 350 Nm => 80 kW

Hups.

Tosin 2 l bensakonetta nyt vähempi tarvii arkiajossa yli 2000 rpm kierrättää, joten tuossa tilanteessa olisi varmaan ollut pykälää isompi vaihde päällä. Tai sitten on asia jo ratkaistu valmistajan toimesta, laittamalla bensakoneeseen suhteessa pidemmät välitykset.

Näillä kikoilla saa sitten dieselin näyttämään paremmalta.

Varmaan laskelmat pitävät paikkansa. Mutta tuntuu jotenkin toisesta maailmasta tai ainakin kaukaisilta menneiltä ajoilta olevalta tämä diesel- ja bensakoneen erojen havainnollistaminen sillä, että "keppiä saa vatkata suurella innolla". Ei tulisi mieleenikään hankkia autoa, jonka keppiä tarvitsisi vatkata enemmän kuin P, R ja D päälle kytkeminen vaatii. Jos automatiikka joutuu vatkaamaan enemmän, niin vatkatkoon, ei voisi vähempää kiinnostaa mikä vaihde milloinkin on päällä. Mutta varmasti on joitakin perinneautoilijoita, jotka syystä tai toisesta tykkäävät itse vatkata.

Pistokehybridiä ei tule. En näe ideaa kompromissiin josta kärsii sekä sähköllä että polttoaineella ajaminen.

Miten se polttispuoli siitä plugaritekniikasta kärsii?

Sähköpuolihan niissä on tietysti minikokoinen, ja siten siitä nyt vähän jo kärsiikin täyssähköiseen verrattuna, mutta polttispuoli on tavallisessa plugarissa ihan normaali, ja bonuksena sähköstä saa vielä jelppiä.

Miten se polttispuoli siitä plugaritekniikasta kärsii?

Ainakin XC90:ssä pienempi tankki. Koneessa on toki löylyä.

Ainakin XC90:ssä pienempi tankki. Koneessa on toki löylyä.

faceliftissä kasvoi tankki muistaakseni.

Ainakin XC90:ssä pienempi tankki. Koneessa on toki löylyä.

Kompensoiko se patteri sen eron, vai onko käytännön rangessa eroa? Jos range ei muutu, tuo ei ole haitta.

Kompensoiko se patteri sen eron, vai onko käytännön rangessa eroa? Jos range ei muutu, tuo ei ole haitta.

No kyllä se menee 20 litralla vähän pitemmästi kuin 30 km...

Todennäköisesti on diesel, ellei hybridin/täyssähkön ostoon tulee jotain selvää ”alennusta” lähitulevaisuudessa (tuskin). Itselle puhtaasti rahoituskysymys, sen voin myöntää, ellei lotossa tule vähän enemmän kuin neljä oikein.