Kebakon deekufarmi

Näitä rupeaakin kertymään ihan urakalla, niin täytyy laittaa uusi topicci pystyyn jo tässä vaiheessa, että aloitusviesti ei veny tämän pidemmäksi, vaikka kyllä tästäkin pitkä tulee.

Tässä kertomus siis uusimmasta hankinnasta, jonka hain pihaan helmikuun alkupuolella ja jota tällä hetkellä teen ihan vain itselleni käyttöautoksi, toivottavasti hiukan pidempiaikaiseksi. Kyseessä on siis -89 240 diesel. Vaihteistona on M47 ja mittarissa 505tkm

Olin jo aiemmin yhdeltä henkilöltä saanut vinkin, että olisi tiedossa yksi diesel 240 sedanina, joka on seissyt pitkään, mutta muuta tietoa ei puhelinnumeron ja tuon lisäksi ollut. Eli kaikki vaatimukset itselle täyttyi Asia kuitenkin jäi muhimaan joksikin aikaa, kun hetken mielijohteesta tuli tuo 245 kuvioihin, joka sitten lopulta on alkanut tuntua siltä, että ei se farmari vieläkään ole mun juttu.

Tammi-helmikuun vaihteessa kävin katsomassa yhtä dieseliä myös, mutta sen osoittauduttua täydeksi pommiksi tuohduin ja päätin, että jostain on diesel sedan saatava ja tämä tuli mieleen. Soittelin tästä autosta ja vastapuolella oli mukava keski-iän ylittänyt herrasmies, jonka kanssa oli oikein mukava tehdä kauppaa. Tässä vaiheessa paljastui, että kyseessä on 80-90 luvun taitteesta oleva yksilö, joka on 2007 poistettu rekisteristä ja sen jälkeen seissyt navetan ylisillä jotain satunnaisia vuosittaisia käynnistyksiä ennen vuotta 2010 lukuun ottamatta. Tästä piti vielä pari viikkoa odottaa, että ylisille johtava luiska saatiin siihen kuntoon, että sieltä uskaltaa autolla lasketella alas.

Paikan päälle, kun päästiin silmäilin hetken autoa ja totesin, että aihiona tämä on erinomainen, sillä kaikki osat löytyy ja ovat pääsääntöisesti ehjiä, erityisesti sisustan osalta. Myös ulkopellit näyttivät kohtuu hyviltä ja mitään näkyviä ruosteita ei ollut, vaikka tottakai oven alareunoille on mädätyslistat tehneet tehtävänsä. Konepelti on rutussa, kun on joskus päässyt nousemaan tuulilasille ja tuulilasi on sen jälkeen vaihdettu. Muita vaurioita tuon tiimoilta ei ole. Totesin nopeasti, että otan tämän ja löimme kaupat lukkoon. Auto saatiin rullattua helposti trailerin taakse ja vinssillä vedettyä kyytiin. Huomasin samalla, että jotain pientä tillbehöriäkin löytyy, kuten alkuperäisillä lisävalotelineillä kiinni olevat hella rallye lisävalot, hella sumuvalot, takalasin rullaverho ja volvo ht-173 kaiuttimet. Varusteita nyt ei mainittavasti ole muuten. Moottori on myös remontoitu täydellisesti 1997, josta oli kuitit työn suorittaneelta moottorikoneistamolta.

Ostokunto


Heti ensi töikseen pesulle












Oikeastaan ensimmäisenä hommana halusin saada auton käyntiin, mutta en arvannut oikein vanhalla jakohihnalla ym. Lähteä yrittämään niin lähdin liikkeelle ihan vain siitä, että tein jakopää remontin. Laitoin uuden SKF jakohihnan, ohjainrullan ja pumpun hihnan, uuden INA:n vesipumpun ja samalla ajoitin pumpun ja maalailin oleelliset osat samalla tuttuun tapaan 2K kiiltävän mustalla akryylimaalilla.







Dampperin maalasin samalla hopeaksi


Uusi pumpun hihna ja ennakoksi 0.90mm


350nm…




Jotakuinkin kasassa


Lopuksi vielä maalasin syylärin päädyt


Tämän jälkeen tankkasin 10 litraa dieseliä, kun polttoainemittari ei sano yhtään mitään, tarkistin, että hehkuille tulee virta, öljyä riittää koneessa ja imin myös suodattimen ja linjat täyteen löpöä. Pitkän hinkuttamisen jälkeen periaatteessa lähti käymään ihan 30 sekunniksi, mutta syöttöön ei vastannut ollenkaan vaan kävi ainoastaan tyhjää, vaikka syöttövipu kyllä liikkuu. Tämän jälkeen huomasin myös, että jostain vuotaa pumpusta reippaasti löpöä, ehkä jopa akselin stefan välistä niin luulen, että 15 vuotta on tehnyt tehtävänsä. Täytyy vaihtaa jo jatkoa ajatellen d24t/tic pumppu paikoilleen. Tähän en uhrannut enempää aikaa, vaan jatkoin elämässä eteenpäin.
Tässä samassa yhteydessä vaihdoin ilmansuodattimen myös, joka sekin luonnollisesti kaipasi sitä. Myös pa-suodatin ja öljynsuodatin luonnollisesti löytyy hyllystä ja ne vaihtelen vielä ennen seuraavaa käynnistysyritystä.



Seuraavaksi aloin tekemään jarruremonttia. Olin aiemmin jo käynyt joka nivelen läpi, että mikä täytyy uusia ja mikä ei ja tilannut sen perusteella trukkilavallisen osia.
Päätin jarrujenkin osalta, että kaikki uusiksi samantien niin ei tule murheita. Eteen tein ensin ja sinne tuli kummallekin puolelle uutta levyt, satulat, palat, letkut ja putket kummallekin puolelle letkun ja satulan väliin sekä oikealle puolelle myös jakotukin ja letkun väliset putket. Jarrukilvet olivat vielä yhtenä kappaleena, mutta hiukan reikäjuustoa, mutta saivat nyt vielä jatkaa elämäänsä.

Jarrulevyt olivat kyllä karmeassa kunnossa. Toinen oli niin ruostunut napaan, että lähti vain paloina pois


Toinen puolikaan ei sen parempi ollut


Uudet paikallaan


Taakse lähdettiin tälläisellä setillä liikkeelle


Eli taakse tuli uutta kummallekin puolelle käsijarrukengät, säätörullat, jarrusatulat, levyt, palat, letkut ja putket letkujen ja satuloiden väliin.

Uudet jarrukengät ja säätörullat. En tiedä kummin päin nuo pitäisi oikeasti asentaa, mutta laitan aina kummallekin puolelle siten, että on ”helpompi” säätää lähemmäksi rumpua. Rasvasin ne samalla reippaalla kuparitahnalla, jos pysyisi parempana.
Samalla irroitin sen verran vetaria, että sain uudet asennussarjat vetarin laipan pulttien alle, rasvasin ja tarkistin laakerit sekä käsijarrun linkut notkistelin ja rasvailin.




Jarruremontin jälkeen oli aika ruveta putsaamaan sisustaa ja se kyllä kaipasikin sitä. Penkit olivat valitettavasti päässeet jo hieman homehtumaan, mutta ei mitään vakavaa. Samalla huomasin, että apukuskin penkin runko on poikki ja selkänoja on aivan lötkö. Pitää vaihtaa päällysteet ja fyllingit ehjään runkoon vielä.

Lähtötilanne:




Pitkän puunaamisen jälkeen. Pesin penkit ihan tekstiilipesurilla ja harjasin välissä porakoneeseen kiinnitettävällä pyöreällä pehmeällä harjalla. Pinnat puhdistin hauskaa kyllä lasinpesuaineella. Ei ollut hyllyssä ns sisustan pesuainetta, mutta huomasin, että lasinpuhdistusaine irroitti homeen hämmästyttävän tehokkaasti ja jätti hyvän puhtaan kiiltävän pinnan. Kuvat ovat vähän huonoja hämärässä tallissa otettuja.






Penkkien pesun ja kuivauksen jälkeen rupesin purkamaan sisustaa jatkopuhdistusta ja hitsausta varten. Otin penkit ja lattiamatot kaikkialta irti ja lopuksi pesin vielä lattiamatotkin huolellisesti.


Kuivattelua


Sisustan purkamisen jälkeen irroitin lopuksi vielä polttoainetankin. Oli sen verran ruosteisen näköinen, että tilasin suosiolla uuden ja heivasin tämän mäelle.


Tankissa olikin 30l vanhaa dieseliä, joka oli jo muuttunut keltaiseksi, mutta tuntui kelpaavan tallin lämmottimelle, niin meni hyötykäyttöön. Tankkilaite oli muuten verrattain hyvässä kunnossa, liittimet oli ehjät, mutta mittauksen perusteella sähkö ei kulkenut anturin läpiviennin läpi jostain syystä. Koitin liuottaa ja varovasti irroittaa läpivientiä, mutta eiköhän vanha hauras muovi murtunut ja jätti tankkilaitteen läpivientiin muovinysän, mutta onneksi pätkän myös kuparia. Sain juotettua läpivientiin vielä johdon kiinni ja ”valoin” ympärille liimamassasta vedenpitävän sinetin ympärille. Lopuksi hioin ja maalasin sinkillä koko tankkilaitteen. Nyt näyttäisi siltä, että itse anturi toimii kyllä ja vastus vaihtelee n. 40-330ohm välillä, mutta mittaristo ei värähdäkään. Liekö joku vika johdotuksissa tai sitten itse mittari. Selvitellään.

Ei mikään maailman hienoin, mutta toimii ja säästyi 210 euroa. Dieselin tankkilaite, kun on hiukan suolaisen hintainen…


Sitten päästäänkin tähän viikkoon ja vuorossa on ollut ruostekorjauksia. Alkuun vaikutti siltä, että hitsattavaa ei ole juuri yhtään, mutta jokin pakkomielle on etsiä kaikki ruostepaikat ja korjata kaikki kerralla niin johan sitä savottaa onkin löytynyt. Osa korjauksista on kesken vielä ja osasta ei ole edes kuvia.



















(kaaren pokkauksen korjasin vielä asiallisemmin kuvan jälkeen)







Se mitä kuvissa ei tietysti näy, niin maalailin kaikki peltilaput ennen asennusta sinkkimaalilla ja varsinkin kaikki päällekäin tulevat liitokset ja lopuksi korjattujen kohtien ympäriltä hioin pintaruosteet pois, maalasin sinkillä ja lopuksi suhautin ohuehkon kerroksen alustamassaa tehtyjen paikkojen päälle. Loppuun täytyy vielä käsitellä kriittiset paikat kotelosuojalla.

Tähän kohtaan sitten homma jämähti, kun kaasupullo loppui kesken. Vielä täytyy kuskin puolelle tehdä etulattian poikittaispalkin pää uusiksi ja helman ja lattian saumassa on vielä kuskin puolella tekemistä. Kirottu koriliima on lahottanut helman ja lattian sauman tehokkaasti. Sen jälkeen vielä vänkärin puoli, jossa siinäkin on käytännössä samat paikat tehtävänä ei pitäisi tökkiä piikillä. Pohja näytti täysin ehjältä, mutta ihmeitä paljastuu, kun viitsii etsiä. Noh, yksi viikonloppu niin tätä voi esitellä katsastusmiehelle

Se on aina jännä miten ei malta olla rapsuttelematta ruostepaikkoja sitten kun alkuun pääsee

Onnea uudelle deeku tulokkaalle ja hyvin näyttäs ensi huolto etenevän! 

Aikalailla samat ruostepaikat kävit läp, mitkä omassa tällä hetkellä työn alla ja nekin suurimmilta osin vanhojen korjausten uusiksi tekoa (se sininen deeku mitä vuosia sitten kyselit).

Puhaltimen säätönupin yläpuolella, turvavyövalon vieressä, on joku jännä mötikkä, samoin alapuolella. Mitä ne ovat? On kyllä lupaavan näköinen aihio. Joku tarkempi kuva alkuperäisestä valotelineestä kiinnostaisi, en oo sellaista livenä nähnyt.

Hienoa tekemistä. Hyvä että näitä vielä elvytetään. Mullakin pihalle ilmeistyi 2+3 paku Deeku, mutta on se nii mätä että taidan osiksi laittaa. Tekniikka tuntuu kyllä pelaavan ihan ok. Oishan tämmönen leuhka käyttis

Puhaltimen säätönupin yläpuolella, turvavyövalon vieressä, on joku jännä mötikkä, samoin alapuolella. Mitä ne ovat?

Ei kai siinä oo joskus ollu ilmaiskarit?

Kiitos kommenteista! Kyllähän se on juurikin näin, että kaikki näistä ruostepaikoista on juuri ne paikat mitkä aina 200-sarjassa lahoaa jos on lahovikaa ehtinyt muodostua.

Onnea uudelle deeku tulokkaalle ja hyvin näyttäs ensi huolto etenevän! 

Aikalailla samat ruostepaikat kävit läp, mitkä omassa tällä hetkellä työn alla ja nekin suurimmilta osin vanhojen korjausten uusiksi tekoa (se sininen deeku mitä vuosia sitten kyselit).

Hyvä kuulla, että tämäkin on vielä hengissä! Ostin silloin sen hopean mikä löytyi silloisen opiskelupaikkakunnan läheltä ja jonka eteenpäin myynnistä en ole vieläkään toipunut ehkä tämä yksilö helpottaa tuskaa..

Puhaltimen säätönupin yläpuolella, turvavyövalon vieressä, on joku jännä mötikkä, samoin alapuolella. Mitä ne ovat? On kyllä lupaavan näköinen aihio. Joku tarkempi kuva alkuperäisestä valotelineestä kiinnostaisi, en oo sellaista livenä nähnyt.

Hauska juttu, itseasiassa säätönupin yläpuolella oleva on benefon kolikkorenki ja alapuolella benefon taskulamppu telineessään tähän on joku pohatta hankkinut matkapuhelin varustuksen ja varmaan tullut kaupan kylkiäisinä. Ovat osa auton historiaa niin saavat myöskin jäädä. Samoten puuhatason oikeassa kulmassa on puhelinteline, mutta valitettavasti itse puhelin on hävinnyt. Hyllystä löytyisi yksi nokialainen ja yksi tuntematonta merkkiä oleva autopuhelin, mutta ei valitettavasti benefon autopuhelinta. ”Normaali” benefon puhelin kyllä löytyisi myöskin. Täytyy sellainen autopuhelin hankkia jos jostain moinen löytyisi. Eihän sen tarvitse edes toimia, mutta rekvisiitaksi.

Niin, ja mitä tulee tuohon lisävalotelineeseen niin sehän ei loppuunsa erikoinen käivärä ole, mutta tässä joku lisävarustekuva siitä. Hankala ottaa kuvaa kokonaisuudessaan paikallaan olevasta.


Käytännössä mikä tässä on hienoa on se, että ei tarvitse porailla valoille puskuriin reikiä, vaan tuo kiinnikerauta tulee maskin alta jolloin valot saa myöskin lähelle koria.

Multa voisi löyt yksi tommonen originel lisävalo rauta. Jos kolme valoa haluais laittaa. Itselläkin oli molemmat mutta voi olla että toinen on mennyt hyötykäyttöön aikojen saatossa

Multa voisi löyt yksi tommonen originel lisävalo rauta. Jos kolme valoa haluais laittaa. Itselläkin oli molemmat mutta voi olla että toinen on mennyt hyötykäyttöön aikojen saatossa

Kiitos tarjouksesta, laitetaan korvan taakse. Voi kyllä olla, että saavat lisävalot lähteä. Itse en ole suuri fani, mutta katsotaan vielä. Eivät kuitenkaan ole myynnissä, kun joku kuitenkin kysyy.

Sitten itse asiaan. Viime viikonloppuna ei järin paljon näkyvää tapahtunut, mutta jotain osahankintoja ja pientä remonttia ehdin tekemään. Valitettavasti autotalli on tämän viikonlopun varattuna niin vasta viikon päästä pääsee hitsailemaan loput paikat kuntoon.
Osia mitä hain oli ehjä penkin runko, suora konepelti, tankin täyttökaulakkeen kiinnityspanta, oikea etu-umpion lasi, turbomallin syöttöpumppu, kuskin lokarin mädätyslista sekä uusi polttoainetankki. Samalla tilasin v-palvelun kautta uuden vaihteiston tukipalkin, kun uusi ei pahan hintainen ollut ja vanha oli sen verta laho.

Viikko sitten kuitenkin sen verran ehdin tekemään, että irroitin ensin vanhan syöttöpumpun, joka oli kyllä rupisen näköinen. Samalta kyllä näytti ”uusi” syöttöpumppukin ennen siivoilua.

Vika diagnoosi osui oikeaan ja kyllähän se oli akselin stefa selvänä, kun selkeät jäljet näkyivät, että on vuotanut.

Sitten kun olin vanhan pumpun irroittanut muistin, että mulla on varastossa lojunut 4 vuotta sitten maalattu syöttöpumpun korvakko, niin päätin laittaa sen tähän kiinni. Jäi aikanaan aiemman hopean 240 dieselin moottoriremontista yli, kun siinä oli pumpun hihnapyörä juntannut niin pahasti kiinni, ettei edes lämmitys tai valtavan kokoinen ulosvedin irroittanut sitä.



Samalla, kun uusi korvakko oli laitettu paikoilleen vaihdoin kaikki hehkut.


Tosiaan tulin ostaneeksi jo jatkoa ajatellen td mallin syöttöpumpun, kun tarkoitus on tämäkin aikanaan muuntaa td malliksi. Menee samalla vaivalla tässä vaiheessa. Pumppu oli jonkun aikaa ollut irrallaan eikä toiminnasta ole takeita, mutta päälle päin näytti ehjältä.
Ensimmäisenä irroittelin 700/900srj kaasurullan telineen ja kaikki vivut, jotta sain ne maalattua. Pohjalle tuli sinkkimaali, päälle ihan vain jonkun sävyinen hopea ja lopuksi päätin vielä lakata pinnan. Samalla harjasin teräs- ja messinkiharjoilla kaikki pinnat puhtaaksi mihin pääsin käsiksi.

Puhdasta. Mikähän lie tuo laite on missä on sähköliitin ja putki johtaa yhteen kulmaan pumpun kannen viereen. Enpä ole aiemmin kiinnittänyt huomiota tai sitten aiemmissa pumpuissa ei moista ole ollut. On tämäkin jo kuitenkin kolmas td pumppu itselle


Kasattuna


Paikoillaan
valkoinen teippi imuputkessa on vain estämässä lian menemistä kunnes saan nipan liimattua kiinni..


Lopuksi vielä ennakko kohdalleen. Säädin 0.95mm ja tarkistuksen jälkeen arvo 0.92mm. Mennään sillä. Varmasti roklottaa hyvin. Aiemmin olen käyttänyt voitokkaasti 0.95 ja 0.90mm arvoja.


Tämän jälkeen piti siirtää auto pois tieltä ja vaikkei edes tankkia ollut kiinni, niin hörähteli heti käyntiin kun näytti avainta eli vaikuttaa hyvältä. Täytyy kiinnittää uusi tankki, tankata ja kokeilla sitten oikeasti.

Siitä päästäänkin seuraavaan asiaan nimittäin viime viikolla saapui uusi tankki.


Heti alkuun karhensin hiukan pintaa karhunkielellä, jonka jälkeen massasin koko tankin ensin kiveniskumassalla ja lopuksi vielä pohjapuolelle ruiskutin kerroksen alustamassaa.



Enää tosiaan olisi isoina töinä enää hitsaukset ja konepellin maalaus ja sitten voisikin esitellä katsastusmiehelle. Punainen farmari kun lähti alkuviikosta uudelle omistajalle, niin rupeaa paine tämän valmistumisen suhteen kasvamaan.

Pitkään on taas mennyt, kun muut hommat haittaa harrastamista. Pari viikonloppua välissä kului täysin muissa merkeissä, mutta ohessa ehdin kuitenkin jotain tekemään, mm. osahankintoja. Osia mitä tarvitsi on lukematon määrä, mutta pikkuhiljaa rupeaa olemaan kaikki kasassa.

Oli pitkä viikonloppu, mutta ei siltikään riittävän pitkä. Ensimmäisenä torstai-iltana aloittelin taas hitsaushommia ja niitähän taas riitti. Koitin ihan urakalla kaivella kaikki pienetkin paikat esiin ja valitettavan monta paikkaa löytyi, jossa oli joko postimerkin kokoinen reikä tai pelti muuten vaan jo niin ohutta reikäjuustoa, että kannattaa tässä vaiheessa tehdä, kun auto on jo puoliksi purettuna. Uusiksi tarvitsi edellisen päivityksen jälkeen tehdä kuskin puolelle metri uutta helmaa, kummallekkin puolelle etulattioiden poikittaispalkin sisä, ja ulkopäät ja lattiat sen päältä, vänkärin takalattia osittain, vänkärin puolelle takapenkin alle 3 paikkaa, vänkärin takasisälokasuojaan 2 paikkaa ja kourallinen yksittäisiä paikkoja sinne tänne. nyt on vihdosta viimein kaikki hitsaustyöt suoritettu. Seuraavaksi pitää äänieristää vielä erityisesti takalattiat ja pyöränkotelot, kun ison osan alkuperäisistä eristeitä joutui repimään pois hitsauksen tieltä. Tarvikkeet on jo hankittu, mutta muiden ongelmien johdosta sitä en ehtinytkään tekemään. Kaikesta ei ole kuvaa, mutta tässä muutama ruutu.










Tässä sitä oikeastaan kuluikin torstai ja perjantai. Lauantaina lähdin hakemaan asuinpaikkakunnalle saapunutta postipakettia, joka sisälsi maalaustuotteita ja samalla hain motonetistä repullisen tarvikkeita ja toiveikkaana kävin katsastusasemalta hakemassa ensi viikoksi siirtoluvan, kun olin siinä uskossa, että saan tämän nippuun siihen mennessä. Pelasin riskillä, kun tiedossa oli, että jossei ensi viikolla ehdi katsastamaan niin pahimmillaan työreissun ja pääsiäisen sekoittaessa pakkaa tämän katsastus menee seuraavana vaihtoehtona pitkälle toukokuun puoliväliin. Siitä motivoituneena oli aika pistää suurempi pykälä silmään.

Tallille palattuani otin ”uuden” konepellin käsittelyyn sillä ajatuksella, että ehdin maalin kuivuessa tekemään itse autoa eteenpäin ja samalla saa nyt yhdellä kertaa maalattua konepellinkin, ettei jää roikkumaan. Pelti oli lähtöjään harmaa ja niin pahasti lakkavikainen (mutta suora), että lopulta totesin helpoimmaksi hioa koko roskan pellille.

Mitään yllättävää ei löytynyt, joitain kiveniskuja ja ainoastaan ihan pieni ehkä sentin halkaisijaltaan oleva lommo löytyi, jonka kittasin.

Sitten vain pohjaväri, värimassa ja lakka päälle ja valmista tuli. Kokonaisuudessaan homma onnistui varsin mainiosti. Saa tosin nähdä miltä väri näyttää luonnon valossa, kun jo pari vuotta sitten saman värisen seiskan konepeltiä maalatessa tuntui siltä, että tämä väri on ihan törkeän vaikea saada tasaiseksi ilman, että pilveilee.


Konepellin kuivumista odotellessa leivoin alustan kuntoon. Takaa oli ylätukivarsien ja panhardin puslat väsyneet ja ratkenneet. Ne vaihtelin uusiin ja kyllä meinasikin sitten vastustaa nuo panhardin puslat. Joka kerta meni pusla vinoon ja yksi pusla meni roskiinkin, kun sen kurttasin asentaessa. Onneksi hyllyssä oli vielä yksi uusi, jonka sain jotakuinkin ehjänä paikoilleen. Ei tämä kuitenkaan ensimmäinen kerta ole ko. Puslia vaihtaessa, mutta en tiedä mikä ahdisti: pusla, panhardi vai järki 24h valvomisen jälkeen? Varsia en joutanut sen enempää maalailemaan tai meikkaamaan vaan menivät nyt tuollaisenaan paikoilleen


Samalla puslia vaihtaessa vaihdoin taakse jousen yläkupit uusiin. Johan olikin aika, kun vanhoista ei paljoa ollut jäljellä:




Lopuksi, kun alusta oli kunnossa ruuvasin uuden polttoainetankin kiinni. Samalla uusin tankin ja pa-linjojen väliset letkut.

Heti kun sain tankin kiinni, valutin sinne 20 litraa dieseliä, kun tarkoitus oli lyödä auto käyntiin ensimmäistä kertaa n. 15 vuoteen. Vielä ennen käynnistämistä vaihdoin moottoriöljyt ja suodattimen sekä valutin uudet jäähdytinnesteet jäähdytysjärjestelmään. No eihän se lähtenyt senkään jälkeen käyntiin ei millään, vaikka kuvittelin kaiken olevan kunnossa. Sitten keksin imeä pumpun paluunipasta koko järjestelmän täyteen löpöä, niin sitten hörähti supsuttaen ja huonosti käyden käyntiin. Tässä vaiheessa jo totesin, että aika savotta on edessä,  jos kuvittelee vielä tämän vuorokauden nimiin saavansa auton katsastuskuntoon. Supsutuksen syynä oli (taas) halpa viallinen kiinalainen hehku, joka päästi puristuspaineet ohi 2. Sylinteristä. Ei ollut uutta hehkua niin nopeana patent pending ratkaisuna hitsasin hehkun umpeen ja irroitin ko hehkusta + ”johdon”. Hitsaus teki siitä tiiviin, mutta ongelma ei ratkennut, vaan edelleen kävi huonosti ja savuttaen. Ajattelin, että ennakko varmaan on väärin ja ujutin käärmekameran, jonka perusteella selvitin missä kohtaa 1. Syl on puristustahti ja väänsin sen perusteella vauhtipyörän 0-merkin kohdalleen. Ennakko näytti edelleen sen 0.95, minkä olin aiemmin asettanut, mutta varuiksi säädin vielä uudestaan ennakon kohdalleen, jos aiemmin on käynyt joku moka. No ei sekään auttanut yhtään mitään. Seuraavaksi kokeilin villiä korttia, jos pumpussa onkin jostain syystä hihnapyörän viiste 180 astetta päin honkia, niinkuin TVS josssain topicissa joskus kirjoitti. No ei sekään auttanut. Sitten irroitin vielä venttiilikopan nähdäkseni nokan ajoituksen ja, että 1 nokat toden totta ovat oikeassa asennossa. Sitten säädin vielä kolmannen kerran ennakon kohdalleen ja kokeilin maltillisempaa 0.8 milliä. No edelleen sama homma. Stten rupesin viimeisenä oljenkortena säätämään syöttöä ja sitä säätämällä sain auton käymään, mutta edelleen joksenkin heikonpuoleisesti käy tyhjää. Kierroksia ottaa normaalisti, mutta ohessa löysin raksuttavan sivuäänen tietyllä kierrosalueella. Tiedä mikä on. Lopulta moottorin lämmettyä moottori kävi edelleen kohtalaisesti, mutta tuntuu silti kuin kävisi epätasaisesti, ehkä vain viidellä?
Ajoin auton tallista pihalle tarkoituksena koeajaa ja kuulostella, mutta samalla jarrupoljin painui lähes lattiaa vasten. Vuotoja ei missään näy, niin varmaan olisi syytä ilmata uudestaan. Tässä vaiheessa kello oli jo seitsemän illalla ja olin valvonut 30h+ niin katsoin parhaaksi pistää pillit pussiin ja hyväksyä tärviölle mennyt siirtolupa. Täytyy ensi viikolla ostaa se uusi hehku rikkinäisen tilalle ja ruveta selvittämään tuota käyntihäiriötä. Tuollaisenaan sillä ei pysty eikä kannata ajaa, ettei särje mitään enempää. Toivottavasti ei kuitenkaan ole mitään suurempaa, mutta eipä näistä vajaa 20v seisseistä tiedä.

Ihminen on hyvä välillä levätä. Tuli mieleen että onko tähän suuttimet huollettu? Ne tekee yleensä huonoina kaikkea pahaa deekuulle

Ihminen on hyvä välillä levätä. Tuli mieleen että onko tähän suuttimet huollettu? Ne tekee yleensä huonoina kaikkea pahaa deekuulle

Sekin kyllä kävi mielessä ja voi ollakin syynä. Onhan ne huollettu, mutta vuonna -97 ja sen jälkeen ollut ajossa 10v ja sitten seissyt 15+ vuotta niin eipä kyllä olisi ihme. Täytyy loppuviikosta jatkaa harjoituksia ja selvitellä.

Koitin taas hiukan käytellä ja säätää autoa, mutta edelleen pitää terävän kuuloista kolinaa tietyllä kierrosalueella, kuin joku hakkaisi metallia vasaralla. Mikään ei ole löysällä, että resonoisi ja myöskin jako on oikein, että ei ainakaan senkään puolesta voi venttiilit ottaa mäntään kiinni. Kuulostaisi kuitenkin tulevan venttiilikoneiston puolelta, mutta sieläkään ei silmämääräisesti ole mikään vikana. Yhtä kaikki sovin jo kaupat yhdestä D24t perusmoottorista, joka on todistetusti ollut käyntikuntoinen purkaessa, niin nostan sen keulalle ja mietin ja tutkin tätä moottoria sitten myöhemmin tarkemmin. Nyt alkaa olla aika ja motivaatio loppu, kun on ajellut laina-autolla jo kohta pari kuukautta. Kyllä tuon viankin selvittää helposti, mutta nyt täytyisi saada vain tämä ajoon.

Kerta oli pitkät vapaat ja totesin etten tälle moottorille enää mitään rupea tekemään niin rupesin jo jatkoa ajatellen äänieristämään ja kasailemaan sisustaa. Äänieristeenä ostin bulkkipakkauksen tuollaista ctk:n 2.4mm bitumia ja pari levyä rouhepuristemattoa. Kaikki eristeet meni, 3m2 bitumia ja nuo rouhepuristematot. Toivottavasti tällä saa hiukan äänimaailmaa kuriin. Oman kokemusten perusteella 240:ssä eniten melua aiheuttaa rengasmelu, varsinkin takaa. Moottorin melua en ole ikinä kokenut hirvittävän häiritseväksi. Vuorasin taka- ja etulattiat, takapenkin alusen ja pyöränkotelot ensin bitumilla ja sen jälkeen vielä taka pyöränkotelot rouhepuristematolla ja loput rouhepuristematosta laitoin takapenkkien alle, 4 levyä jäi lopuksi yli vielä, jotka lätkin takakonttiin tankin syvennykseen, täyttöputken läpivientiin ja pyöränkoteloihin.
Tuli avaruusaluksen näköinen, mutta mitäpä tuon väliä, kun jäävät verhoilujen alle. Takapenkki oli tiukka sovite pyöränkoteloiden eristyksen jälkeen, mutta mahtui kuitenkin ongelmitta paikoilleen.



Tämän jälkeen laitoin vielä alkuperäiset vaahtomuovi eristeet lattioiden päälle, jonka jälkeen taivuttelin aiemmin pestyt lattiamatot paikoilleen. Samalla ehostin ja puristelin oven karmien kumilistat taas ryhtiinsä.

Vänkärin penkistä oli niskatuen poikkirauta antautunut, mutta muuten penkki, verhoilu ja pehmuste oli hyvässä kunnossa niin päätin lopulta hitsata tämän rungon kasaan, jonka jälkeen penkistä tuli hyvinkin ryhdikäs ja hyvä istua.




Sitten sisusta alkaisikin olla kasassa ja kyllä näyttääkin hyvältä aiempaan verrattuna. Mukava, kun kaikki on ehjää ja kaikki alkuperäiset kiinnikkeet ja kilheet löytyy, kuten etupenkkien etukiinnikkeiden alke tulevat lattiamaton paikallaan pitävät levyt.

Penkeistä täytyy vielä imuroida asennuksen aikana tulleet pöllyt ja liat pois




Nyt olisi enää tosiaan se moottorin vaihto ja sitten pikkuhommia kuten jarrujen ilmaus, oikean etu-umpion ja sen maalatun konepellin vaihto.
Harmi vaan, kun hommat taas seisahtuu pariksi viikoksi työreissun johdosta, mutta eipä tuon väliä, kun sillä aikaa ei muutenkaan omaa autoa tarvitse.