Toyota Corona Mk1 ilmastointi

Kiitokset kehuista. Kovasti lämmittää.

Hauskoja nää peltihommat ku pitäis ymmärtää pitääkö venyttää vai kutistaa. No kutistaminen ei oikeen onnistu mun vehkeillä, joten venyttämällä noi kalikat vaan pitää saada tehtyä. Ymmärrys ku loppuu ni väkisin vaan koitin venytellä siiven  takaosaa muotoonsa.



Venytin sit reilusti yli....

Ei auttanu vaikka katkasin sen ja aattelin josko jotensakin olis menny paikoilleen mutta ei

jos sitten liimailis etuosan palat toisiinsa ja keräis taas itsetunnon rippeitä täynnä olevasta jätemetalliastiasta ennen uutta yritystä



Se sentään onnistu. Vielä siistimiset



Muuttuu pellin paksuus muuten jonkin verran venytyksessä joka tuo omat haasteensa hitsaamiseen. Pitänee sitä kutistustukkia ruveta selvittelemään.

Nyt kuitenkin mennään näillä.



Paluu alkuperäiseen suunnitelmaan useammasta osasta tekemällä



Jos etenisi varovaisemmin eikä vetelis yli tätäkin



Varovainen lähestyminen auttoi ja pääsin alottamaan jo takaosaakin. Taas



No sehän tuli ku itekseen ku oli saanu vasarat lämpöseks. Lopputulemaan oon ite melko tyytyväinen ja ulkonäkökin on siellä suunnalla mihin mielessäni oon tota ollu viemässäkin



Aikaa jäi vielä vähän väkertelyynkin. Oon koittanu ettiä sellasta kaaren sädetulkkia mutten oo mistään semmosta löytäny. Tai no jenkeistä sais. How hard can it be



Enää ei tarvii arvailla kaarevuuksia

Palaset kun sain reunoistaan kohdakkain sain niitä toisiinsa jo heppailtua kiinnekki.



Oon tota siipeä katellu ohi kulkeissani ja jotenkin tykkäisin kyllä siitä tommosenaan. Vähän karkeampaa rakentelua. No ei se toki tommoseks jää, kunhan ny funtsin...

Toiselta puolen kopioin palaset ja leikkelin ne toiselle puolen



Ennenku aloitin toista puolta ni kilautin tutulle viljelijälle ja laitoin tilausta semmosesta vähän tanakammasta kuusitukin pätkästä. Joopa joo. Soitti seuraavana pvänä ja käski hakemaan.

Ei ollu mikään pölkky. Se oli ..tana puolikas metsä!



Vähän piirtelyä kupin mallista pölkyn päälle ja moottorisahalla kovertamaan kuppia siihen. Tein ympärille 8mm pyöröteräksestä tukivanteetkin, josko ei niin äkkiseltään halkeais.



Kiristys ainakin tais onnistua ku nosti vedet pölkyn pintaan kiristyksessä. Ton avulla pystyy osaavissa käsissä kutistamaan peltiä. Kokeilin , vaatii harjottelua. Oon vähän innoissani tosta kyllä.

Ehdin karkeasti muotoilemaan jo toista siipeäkin.



Paikoin on jo hetkiä milloin ymmärrän mistä venyttää. Sitten se punanen lanka taas katoaa . Pätkä päivässä, parhaana kaks.

Nyt alkoi siivet maistua puulta ja tarvitsin pienen fiilistelyhetken.



Ehkä vielä jonain päivänä

Het leuhkempi fiilis, kun on pitempää nokkapeltiä ja ovea, mitä nyt konsoli vähä ahdistaa...?

Het leuhkempi fiilis, kun on pitempää nokkapeltiä ja ovea, mitä nyt konsoli vähä ahdistaa...?

...tonne mitään konsolia mahdu... maalikin ahdistaa penkin ja kardaanitunnelin välissä

Siivoamaanhan sitä joutui. Sylkeä oli kaikki paikat täynnä ku aikani päristelin kajuutassa.

Sorvi kuitenkin kutsui taas ja sitähän on seurattava. Hipistelin  vähän tuon kutistuspölkyn kanssa.



Muutama vekki reunaan ja "kulhossa" naputtelin ne siloseks



Teho on kyllä hurja .

Tuntitolkulla taas hakkaamista ja rullailua. Sieltä ne alkaa muotoutua.
Piirrottelin taasen reunalinjat ja leikkelin kappaleet päittäin sopiviksi ja 200 heftiä ja 3m saumaa myöhemmin oli siipien isot pinnat kasassa.

Yläpintoja kun väkertelin aikanaan, en sitten käyttäny sen kolmea minuuttia aikaa miten olis ollut järkevä tehdä. Nyt on sitten vaihtoehtoina tehdä soiro noiden kanttipalojen väliin



tai koittaa sorvata tommonen kiero käikäle yhdestä palasta.

Sisäpuolihan tulee helposti kanttaamalla ku se on pitkittäin suora. Tai no mulla ei kanttikone tee ku 1m leveetä ja kalikka on tietty 1.35m....

Kanttasin siis kikkareet valmiiks ja hitsasin vaan riittävän pitkäksi.



Ulkoreunan kaarevuuden siirsin pahvimallille



Jonka läpi saa viivat siirrettyä pistepuikolla peltiin.

Koko yläpinta kaareutuu kohti keulaa. Onneks olin ottanut myös yläosan kaarevuuden sabluunan muodosta talteen pahville



Vääntö vaan vielä muotoonsa



Ulkoreunan kaarevan taitteen tein sikkikoneella



Säästyi juuri 2,7m hitsattavaa kun ei tarvi soiroa turata mallisoirojen väliin.

Sama vaan peilikuvana toiselle puolen



Nyt pääseekin liimaamaan nuita kiinne pintapelleihin. Puolentoistasataa heftiä/puoli, vasarointia ja kertavedolla sauma yli



En olisi uskonu vielä vuosi sitten että ei muka vetele. No vetelee se vähän mutta niiden poisto tigisaumasta on satakertaa helpompaa ku migin jäljilltä. Vielä kun olisin suosiolla tehny 1mm pellistä noi ni ois ollu helpompi hitsata. Ja varmaan venyttääkin. Tein noi 0,75mm kamasta. Mittasin pellin paksuuden kaaren reunasta, mistä venytys on kaikista suurin, ni paksuutta on enää 0,5mm. Sentään vielä sen verran.

Siivoilin saumat ja pyyhkäsin pinnat vielä hiomapaperilla puhtaaksi



Aika siisti tuli.

Laskin, että pelkkien pintojen tekoon paloi n.+80 työtuntia aikaa. Siihen päälle vielä noi kehien sovitukset ja mallailut. Palaan tähän siipiin käyttämääni aikaan vielä tuonnempana. Olisi ollut kiehtovaa seurata jotenkin kaikki projektiin käytetty aika, mutta ehkä siitä tulisi lopussa vain paha mieli

Laskin, että pelkkien pintojen tekoon paloi n.+80 työtuntia aikaa. Siihen päälle vielä noi kehien sovitukset ja mallailut. Palaan tähän siipiin käyttämääni aikaan vielä tuonnempana. Olisi ollut kiehtovaa seurata jotenkin kaikki projektiin käytetty aika, mutta ehkä siitä tulisi lopussa vain paha mieli

Ihan mielenkiinnolla täällä kotikatsomossa on seurattu pellin taipumista ja niinpä pitänee kysyäkkin, että teetkö sä tätä nyt jo ns livenä, vai onko tää kerrontaa/päiväkirjaa esim viime talvelta?
Jokatapauksessa pitää tässä vaan varata lisää poppareita syksyn pimeisiin. 

Ihan mielenkiinnolla täällä kotikatsomossa on seurattu pellin taipumista ja niinpä pitänee kysyäkkin, että teetkö sä tätä nyt jo ns livenä, vai onko tää kerrontaa/päiväkirjaa esim viime talvelta?
Jokatapauksessa pitää tässä vaan varata lisää poppareita syksyn pimeisiin. 

Ei olla ihan vielä livenä. Hyvä arvaus tosin, sillä viime talvessa ollaan menossa.  Tämähän on mulla pääasiassa ollut talviharrastus kun kesät olen ollut kiinni muissa riennoissa, joten etenemät painottuneet talvikuukausille.

Kerron kun siirrytään livelähetyksiin

Jätän siipien tekemisen hetkeksi ja välillä on tehtävä jotain muuta. Muistelin että konepeitto taisi jäädä vähän lyhyeksi. No sitä sitten suunnittelemaan.



Lyhyellehän tuo näyttää..

Etuosalle vois kyllä jatkon saada tehtyä. Peiton runko on melko laakeilla muodoilla taiteltu, enkä oikein kanttikoneella saa tarpeeks pehmeitä taitoksia aikaiseks. Lopulta noi syntyi kanttikoneella putkea vasten sekä sikkikoneella rullaten. Palakanttikone ois kyllä kova juttu kun siihen saisi tehtyä pyöresäteiset ylävasteet pehmeitä taitoksia varten. Nyt menee vähän kikkaillen, mutta koitetaan pärjätä.



Runko poikki ja kemppiliimaa taas väleihin. Iskaritornien kohdalle piti kaivaa runkoon vielä pienet lovet, ettei runko makaa tornin päällä. Sentin verran koloa tein.



Näköjään muistinkin väärin sen pellin pituuden. Hyvinhän tuo riittää ihan keulaan asti

No nythän mä hokasin, että myös tänään oli mahdollista pitää tallipäivä.

Pelkkä pellin jatkaminen ei riitä, sillä etuosa on kahminut itseensä kaiken ruosteen mitä on löytänyt. No ruoste oli ottanut kaikkiin sisäpuolen pintoihin, mutta etupäästä meni hiekka suoraan läpi. Korjauspala taas haastoi mallillaan...



Kanttailua,sikkaamista, oikaisua, vähän nenän raapimista ja hiljaksiin alkoi kalikka muotoutua.



Vanhaa peltiä pois ja uuden sovitus tarkasti puskuun. Sauma ympäri, vähän vasarointia ja hionta.



Seuraava haaste on saada toinen puoli samanlaiseksi, taas. Hirmu nyhrääminen mokomiin palasiin, koska näitäkään palasia ei varmasti kukaan kattele jos pelti pystyssä jossain olisikin

Siitä se taipuu...
Mäkin joskus muinoin hokasin että voi pitää tallipäivän mutta ei tän laajuisen homman kanssa, johtu siitä että oli pakko saada omaa rauhaa kun kotona kersat kilju ja rouvakin ohjeisti jatkuvasti.
Se on vaan vaikeeta olla kun joku muu tietää kaiken paremmin ja vastaan on turha järjen äänellä mitään selittää.

Kaikki tää palkkatyön lisäksi.

Nyt ei kersat kilju eikä rouva sano mitä pitää tehdä.

Taannoin hommasin käytetyn plasman. Nyt pääsin sitäkin kokeilemaan. Pahvista tein sapluunan



ja leikkelin laitoja myöten



Noo, tulihan siihen nyt reiät

Pitää panostaa jatkossa sapluunaan. Toi pahvi oli vähän paksu, muuten kyllä toimiva. Leikkauksessa tulee tosi vähän lämpöä itse kappaleeseen/sapluunaan.

Kappale itsessään oli samanlainen ku toinen puolikin. Huomasin sikkausta tehdessä että uran pää jää jotenkin keskeneräisen näköiseksi kun ura ei selkeästi pääty vaan enemmänkin häipyy. Pengoin varastoja hetken ja bongasin pätkän putkea.



Putki sikin päähän ja neppaus vasaralla, tadaa



Mycket parempi.

Sitten vaan hitsaus,



josta pääsenkin hienosäätämään etureunan muodon oikeaksi. Malliksi pintapelti sadalla lukkopihdillä paikoilleen



No ei ny ihan sadalla tongilla mut parit kuitenkin . Etureunat siis tiukasti toisiinsa ja sitten täkkäsin korjauspalojen etusosat kiinni.

Lopun aikaa menikin rungon hienosäädössä vastaamaan ympäröiviä pintoja. Melko kovin veteli ne lovet iskaritornien kohdalla. Antoivat kuitenkin lopulta periksi ja pläästin epoksia pintaan. Aion vetää ruiskulla värin kyllä koko runkoon ennen pinnan lopullista asennusta, mutta lukkoraudan tuki kaipasi väriä rungon väliin, joten seuraavaksi pääsen laittamaan jotain jo takaisin kiinnipäin.



Keskivaiheelle saatan joutua loveamaan vielä runkoa öljykorkin kohdalta. Rungon ja korkin väliin jää vain muutama milli eli saattaa kyllä ottaa kiinni. Se siis pitää fiksata vielä.

Siitä se taipuu...
Mäkin joskus muinoin hokasin että voi pitää tallipäivän mutta ei tän laajuisen homman kanssa, johtu siitä että oli pakko saada omaa rauhaa kun kotona kersat kilju ja rouvakin ohjeisti jatkuvasti.
Se on vaan vaikeeta olla kun joku muu tietää kaiken paremmin ja vastaan on turha järjen äänellä mitään selittää.

Kaikki tää palkkatyön lisäksi.

Nyt ei kersat kilju eikä rouva sano mitä pitää tehdä.

Niin ne lapset kasvaa ja perhe alkaa ymmärtämään harrastuksia

Konepellin pintaa tutkailin, notta mistä sen katkaisisi. Etureunasta ei ja keskeltä ei voi. Takaa löytyi kapea kaistale mihin saa tehtyä sileän jatkon.



Pala oli simppeli. Paikallaan heppailin sen hollilleen ja otin pellin pöydälle hitsuuta varten.



Jätin syksyllä sisäpinnan reunat puhaltamatta, ku luulin joutuvani ne tekemään uusiks. Ei sit tarvinnukkaan ja ny ne reunat on edelleen tukevassa ruosteessa . Trollintukkaa, annitrolia ja kelmua päälle.



Sain onneks kaiken ruosteen pois.

Lopuksi saumat yli ja vasaroinnit.



No onhan se nyt jatkettu. Tuotatuota... Ei kyl jää sileäks tolleen. Toppa tupakkia ja suunnittelua siis edessä. Jotain mahdollisia ajatuksia jo on, mutta ne vaatii vähän lisäsuunnittelua.

Olisko täältä sivusta katsottuna ollut kuitenkaan sun osaamisella ollenkaan huono vaan jatkaa toi keski pokkaus ? jäänyt alkuperänen lookki peltiin?