Öljykorkin kohdalla oli konepellin runkoon tehtävä vielä lovi, jotta ei kolaa kun mennään kovaa. Näkyy tossa keskellä runkoa. Hioin kaikki vanhat maalit vielä pois jottei alle jää ruosteylläreitä
Siinä hioessa törmäsin vanhaan kötöstelyyni
Kiireessä tein aikanaan tukikumeja varten lisätuen, kun vaihdoin konepellin. Onhan komia!
En kehdannu jättää...
Pintapelti ei istu rungon päälle johtuen yläreunan sileästä jatkoksesta. No onhan se toki myös ihan itte tehdyn näkönen sileänä muutenkin. Sitä aloin tuumailemaan
Jos vaikka jatkaisin noi korokkeet takalaitaan asti
Hommasin peltikurssilta arkin syvävetolaadun peltiä ja sitä on helpompaa muokata. Nyt pääsin sitäkin kokeilemaan kotioloissa.
Täytyy sanoa, että suostuu muuten millinen muotoutumaan paljon mukavammin
. Jatkossa hankintaan vain tätä!
Vähän kemppiliimaa
Ja sitten sovittamaan rungolle tuota.
Tai no ennen sitä aattelin tökätä pienen heftin etureunaan ku siitä paistoi neulankokoinen reikä hiekkapuhallusten jäljiltä.
Ei muuten ollu neulan kokoinen enää hitsatessa!
Vastustelihan pelti muuten aika lailla eikä asettunu oikein mitenkää rungolle. Molemmin puolin oli niinkuin liikaa peltiä sivuissa. Oonko hitsannu ton ketuille vai mitä ihmettä? Lopulta syyllinen oli peilissä. Kun aikanaan purin pellin irti rungosta, sisäpuoli oli tosi rajusti ruosteessa ennen puhallusta ja se vaati reilusti hiekkaa puhdistumisekseen. Pelti oli siis sitävaille ohentunut joten venähti sitten puhalluksessa....
No tämä haaste on vastaanotettu! Kyllähän mä nyt ...tana yhen pellin pakotan takas muotoonsa.
Ja 0,8m² peltiä myöhemmin..
Tunnustin tappioni ja tein sivut uusiksi. Lopulta parempi niin, kun toi vanha pinta oli tosiaan syöpynyt todella ohueksi rungon kohdilla. Nyt istuu rungon päälle ja pääsen hitsausten jälkeen vihdoin maalaamaan ja yhdistämään puoliskot toisiinsa ja saan vihdoin yhden osan valmiiksi. Tai no melkein, mutta palataan peltiin tuonnempana
