Volvo 353 Grp B Evo1

Kone on korissa väärinpäin tätä ajatusta ruokkiakseen? 

Joo niin on. Moottori on keskellä ja laatikko pyörien välissä.
En silti yllättyisi vaikka moinen olisi mielessä käynyt.

Ei auta kuin laittaa toinen t5 eteen?

Kieltämättä noita etuvedon toteutusvaihtoehtoja jossain vaiheessa mielessä pyörittelin. Jos olisi saanut kohtuu budjetilla toteutettua, niin varmaan olisi, mutta tuosta moottorivaihtoehdosta en halunnut poiketa. Volvon oma toteutus ei oikein ole mielestäni tarkoitukseen se kaikkein sopivin ja toisen voimansiirron sovittaminen, no olisi varmaan tehtävissä muttei ihan yksinkertaisin. Toinen T5 ei taida mahtua 1000kg painotavoitteeseen eikä ex-konehuoneeseen muutenkaan? Sähkömoottori etuavustajana ei painaisi liikaa ja voimansiirto sujuisi kaapelilla kätevästi. 

Ei ollutkaan putken hitsaus epäonnistunut vaan mitoitus muuten. Ø8 putki oli jäänyt banjoa korkeampana kantamaan ahtimen runkoon, jolloin alarikka ei puristunut ollenkaan. Teetin teflonista tilalle uuden letkun ja nyt on käytetty lämpöiseksi ilman suurempia vuotoja. Sekä ääni, teho ja kierrokset vaan oli hukassa, moottori kiersi max 4000 rpm. Näköjään on erilainen tuo T5:n ja GLT:n imusarja, jolloin isompi läppä ei mahtunut aukeamaan kuin kymmenkunta astetta. Varaosa oli helpompi purkaa nokkapellin kautta kuin takaluukusta, mutta molemmat nyt irroitettu. Toisen reikä Ø55 ja toinen Ø65, ulkopuolinen valu sama.

Näitä kummia ajatuksia projektin aikana on ollut useampikin, kaikki ei painokelpoisia. Yksi hulluimpia oli tuo AW-laatikon asennus "normaalilla" kytkimellä ja raakasti releillä ohjaus, läpät ratin taakse. Koska ohjaustehostinta ei ole, sen pumpusta olisi saanut paineen liikkeellelähdön ja vaihtojen ajaksi, vaikka voiman kulku laatikon pumpulle olisi katkaistu.


Olisi toki voinut ajaa turbiinillakin, jolloin nykyistä pidemmät välitykset eivät olisi niin paljoa haitanneet. Tuolla kuorissa kun ei oikein ole tilaa perä- eikä toisiovälityksen kasvattamiseen kovin paljoa. Tuo paikalla oleva M56 on toiseksi lyhimmällä vakiovälityksellä, 2,0L vaparissa olisi vähän tiuhempi jos sellaisen hankkisi. Täytyy purkaa yksi manuaali ja tutkia tilannetta jos tulee sopivaa aikaa.

Mitäs mieltä tinakonemiehet on noista venttiilin paininkupeista? Tästä oli taas seisoessa pari tyhjentynyt, eikä öljy tunnu löytävän ihan äkkiä sinne takaisin. Ei kehtaa penkissä käyttää, ennen kuin jotain niille tekee.

Purin varaosakoneesta kupit, niistä 13 ei liikkunyt yhtään, 5 nytkähtää vähän sormilla painaessa ja 2 liikkuu koko liikematkan, eli olivat tyhjiä. Uteliaisuuttani purin pari.



Tuon pienemmän männän sisällä on kuulalla toteutettu takaiskuventtiili(sin) ja rakenne vaikuttaa siltä, että jos on kunnolla karstaa, niin ei se tuolta pois tule vaikka tekisi mitä. Öljy(pun) menee yläosassa olevan loven kautta tuonne pienenmmän männän sisään ja sieltä takaiskun läpi isompaan (vihr), joka vastaa venttiiliin. Isompi on kiinni ohuella rautalankasokalla, eli äkkiseltään voisi olla purettavissa siten, että saisi vielä kasattuakin. Kuitenkin kupin viiste on harmillisesti niin jyrkkä ettei mäntä tullut ulos pihdeillä eikä puuta vasten lyömällä. 

Uudemmasta koneesta olisi kovat kupit, mutta ne ovat 2mm matalammat johtuen erikokoisesta nokan perusympyrästä. Nokat eivät käy ristiin, koska päittäislaakerointi on eri paikassa. Sattumalta tuo isompi mäntä voisi itse asiassa käydä välipalasta, noiden kiinteiden kuppien kanssa. Työntömitalla mitattuna osuu ainakin 0,1mm toleranssiin. 

Purin varaosakoneesta kupit, niistä 13 ei liikkunyt yhtään, 5 nytkähtää vähän sormilla painaessa ja 2 liikkuu koko liikematkan, eli olivat tyhjiä.

Itse joskus pohdin samaa asiaa kun konetta kasailin.

Itsellähän noita oli 24 mutta läheskään kaikki eivät liikkuneet kunnolla, jos lainkaan kun laitoin takaisin kiinni koneeseen. Sitä ennen olin huljutellut bräkkiksen seassa muovilaatikossa ja koettanut sillä puhdistaa. Likaa ja öljyä kyllä irtosi mutta muistaakseni ei vaikuttanut liikkumiseen juurikaan. Muistaakseni omissa hydriskupeissa tuo rakenne oli tosin hieman eri näköinen kuin tuossa pilkkomassasi kupissa. Kauheasti autolla ei kilometrejä tullut mutta en ainakaan muista että olisi kuulunut nostajien naputusta tai että olisin siihen huomiota kiinnittänyt. Joten kai ne siellä sitten toimi iloisesti 

Siis, ne ei saakkaan liikkua kun koittaa käsin. Kun niitä tyhjentää niin pitää ruuvipenkissa esim pultin avulla painaa hitaasti mäntä sisään ja toistaa useasti jolloin öljy pääsee pois. Tämä pitäisi tehdä jos venttiileille tehdään jotain tai nostajien järjestys menee sekaisin. Ei pääse vahingossakaan venttiilit kantamaan käynnistyksessä.

Jos nostajan mäntä liikkuu koneesta poistamisen jälkeen, on nostajassa vikaa -> naputtaa käynnistyksessä. Jos käydessäkin naputtaa niin se on jo niin rikki että mäntä on painunut pohjaan eikä pidä ollenkaan öljynpainetta.

Tein koneistamolle aikoinaan erityisen vipu-jousi hässäkän millä noita sai tyhjennettyä ilman ruuvipenkissä puljaamista.

Mitäs mieltä tinakonemiehet on noista venttiilin paininkupeista? Tästä oli taas seisoessa pari tyhjentynyt, eikä öljy tunnu löytävän ihan äkkiä sinne takaisin. Ei kehtaa penkissä käyttää, ennen kuin jotain niille tekee.

Purin varaosakoneesta kupit, niistä 13 ei liikkunyt yhtään, 5 nytkähtää vähän sormilla painaessa ja 2 liikkuu koko liikematkan, eli olivat tyhjiä. Uteliaisuuttani purin pari.

(Kuva poistettu lainauksesta.)

Tuon pienemmän männän sisällä on kuulalla toteutettu takaiskuventtiili(sin) ja rakenne vaikuttaa siltä, että jos on kunnolla karstaa, niin ei se tuolta pois tule vaikka tekisi mitä. Öljy(pun) menee yläosassa olevan loven kautta tuonne pienenmmän männän sisään ja sieltä takaiskun läpi isompaan (vihr), joka vastaa venttiiliin. Isompi on kiinni ohuella rautalankasokalla, eli äkkiseltään voisi olla purettavissa siten, että saisi vielä kasattuakin. Kuitenkin kupin viiste on harmillisesti niin jyrkkä ettei mäntä tullut ulos pihdeillä eikä puuta vasten lyömällä. 

Uudemmasta koneesta olisi kovat kupit, mutta ne ovat 2mm matalammat johtuen erikokoisesta nokan perusympyrästä. Nokat eivät käy ristiin, koska päittäislaakerointi on eri paikassa. Sattumalta tuo isompi mäntä voisi itse asiassa käydä välipalasta, noiden kiinteiden kuppien kanssa. Työntömitalla mitattuna osuu ainakin 0,1mm toleranssiin.

Toi välipala idea kuulostaa mielenkiintoiselta, voisi toimiakin. Olet varmaan törmännytkin asiasta keskusteluun, mutta noista hydraulisista voidaan muokata kiinteitä. Tässä Boost:in ohje kuinka se hoituu: https://www.vrcf.fi/foorumi/index.php?topic=57791.msg1011383#msg1011383

Olet varmaan törmännytkin asiasta keskusteluun, mutta noista hydraulisista voidaan muokata kiinteitä.

Joo, yritin haeskella juttua noista suomeksi ja ulkomaaksi, mutta vähän heikosti löysin.

Jos nostajan mäntä liikkuu koneesta poistamisen jälkeen, on nostajassa vikaa -> naputtaa käynnistyksessä.

Näin minäkin ajattelin, viisi noista varmaan olleet niitä enemmän tai vähemmän nakuttavia. Mutta olisiko nuo kaksi löysintä vain tyhjentyneet aikaa myöten, kun ovat olleet nokan puristuksessa pidempään? (pari vuotta)

Heh, teimpä pienen keksinnön aiheeseen liittyen:


Vähän alumiinia, pari pulttia ja rasvanippa


Kuppi polkupyörän sisärenkaan sisään, puristukseen ja rasvaa sisään

Seuraavaksi kattilaan ja katsotaan millainen automiehen keitto noista syntyy, vai palaako pohjaan. 

Jos tuolla tunnissa tehdyllä työkalulla säästää parin sadan nostajien hankinnan, on ihan ok. Sopivia tiivisteitä piti kokeilla kymmenkunta versiota, jotta kovimmin karstoittuneet aukesivat, mutta toimii.Osa purkaantui kolmannella rasvan puristamisella, mutta kovimmat sai pumpata täyteen asti, 7-8 kertaa. Aihio olisi saanut vähän paksumpi, mutta tuli jopa yllättävän toimiva. Homma sujui suorastaan kuin rasvattu.

Ajatuksena oli vaihtaa pakopuolelle kiinteät kupit, jotta venttiilit pysyy kiinni vaikka polttoainetta palaisi venttiilin väärälläkin puolella. Kiinteät olisi myös paljon kevyemmät, vaikkei tätä hirveästi olekaan tarkoitus kierrättää. Nyt kun nuo kerran sai purettua, niin ajatuksena olisi jotenkin rajoittaa pakopuolella liikettä, jolloin välyksen säätö hoituisi edelleen alkuperäisellä tavalla?

Ei oikein keittely ja liuottimetkaan meinanneet tepsiä pahimpiin karstoihin. Isällä on pieni ultraäänipesuri, jolla sain lopulta ihan hyvän lopputuloksen. Jätin pienet männät täyttämättä, kun öljy tiiviste ne siten, että ilmanpaineen vuoksi ei meinannut enää saada kasattua ollenkaan. Isompi öljytila on täynnä ja saa nyt helpommin kasattuna nokatkin. Vaparin nokissa on puolisen milliä enemmän nostoa ja ihan sormin tunnusteltavissa oleva ero aukioloajan suhteen. Koitin haeskella käyttökokemuksia ja enemmistö tuntui olevan negatiivista? Tehoa voisi tulla 5-20 hp lisää, mutta kierrosalue nousee 1000-2000rpm. Aloin miettimään josko turbon nokat olisi tuon vaihdelaatikon kanssa kuitenkin järkevämmät. Sama kiinteiden kuppien kanssa, nyt kun sain nuo säätyvät kunnolla pestyä.

Kone on nyt purettuna, mutta kaikki ei kuitenkaan mennyt kuin elokuvissa, tai riippuu käsikirjoittajasta. Oli kovettunut stefat ihan muovisiksi ja osa jäi kiinni kanteen ja osa yläkoppaan. Tästä sitten aiheutui sellainen tapaturma, että kun kun löysäsin ne aputyökalut ja aloin nostamaan yläkoppaa pois, tuli nokka-akselista sellainen vääntövarsi että kannesta lohkesi toisen pakonokan päittäislaakeri. 

En tiedä olisiko viisain murtaa pala kokonaan pois, ettei leikkaa kiinni. Yläosaanhan jäisi vielä puolikas jäljelle. Kannen vaihto ei oikein tule kysymykseen, koska silloin olisi järkevä jo tehdä samantien koko remontti moottorille, johon taas ei oikein olisi motivaatiota eikä ylimääräisiä kolikoita...

Yksi tapa purkaa nostaja on teipata se laudan pätkään kiinni ja napauttaa lautaa vipuvarren päästä pöytää vasten. Äkkipysäys pitää huolen, että nostajan sielu pääsee vapauteen

Aikoinaan kävi sama temppu kannen kanssa. Nyppäsin murtuneen palan irti ja kasaan, on se jo 100tkm toiminut moitteetta

Pesin yläkannen ja ihmettelin kun toinen nokka ei meinaa pyöriä, ei kai sekin ole halki? Ei sentään, mutta olipahan vaan nokka-akselikin murtunut. Pala irtosi melko helposti, eli siitä verkon painon tai jotain muuta yhtä tarpeellista.



Taitaa tulla tähän kokoonpanoon vaparin pakonokka ja turbon imu?

Minulla löytyisi kyllä joutilaat T-5 nokat jos tarviit

Minulla löytyisi kyllä joutilaat T-5 nokat jos tarviit

Osat paikoillaan. 

Mursin lohenneet palat kannesta pois ja kokeilin että ilman nostimia nokat pyörii hyvin. Päälikannessa kokeilin kanssa, mutta kasattaessa imunokka pyöri vaikeasti. Ilmeisesti osui joku venttiilipari sellaiseen asentoon että pisti hanttiin ja laitoin vähän nuukasti öljyä laakereihin. Jakopään kasauksen jälkeen alkoi pyöriä jo paljon herkemmin. Vähän hirvitti joutuuko vielä avaamaan. Alkuun oli vielä  pieniä ongelmia nokka-akselin anturin kanssa, mutta lähti sitten viimein käyntiin. Ei tarvinnut käyttää lämpöiseksi asti, kun naputus hiljeni.

Nyt voisi uskaltaa viedä laitteen penkkiin ja katsoa saako Motronicin toimimaan kunnolla, vai vaatiiko sekin puoli muutoksia. Tein jo valmiin johtosarjan, jolla saa tarvittaessa toisenlaisen boxin paikalleen. Koneessa on nyt paikoillaan 580cc suuttimet ja suurensin samassa suhteessa IMM:n virtauspinta-alaa. PLX:n mukaan tyhjäkäynti asettui jonkin ajan jälkeen 14,6, mutta kaasuun vastaavuus on heikompaa kuin kesäautossa.

Ei ole kovin paljoa näin kesäaikaan edistynyt. Turbon öljynpaluu vuoti, joten sitä piti vähän muuttaa.

Käytön jälkiäkin tuli jo... Ei voi syyttää itseä liiasta innokkuudesta eikä liian suuresta nopeudestakaan, mutta niin vaan tuli peltitöitä. Ajoin pihassa reilua kävelyvauhtia heinikossa olleeseen koivun kantoon sillä seurauksella, että etuspoilerin kulma leikkasi siirtopyörän kupeen auki. Niinköhän olisi Göteborgin rallitiimi siirtynyt lasikuituiseen spoileriin, jos kuskit työntää kulmia heinikkoon ja tuhoaa renkaita.  Sai kyllä oikaistua siten, että vähän kauempaa ei huomaa, mutta jäi vekki kuitenkin tuohon tarran kohdalle.

Kokeilin kuvata kameralla, jonka vakauteen ei omat kädet suoraan vaikuta, mutta vaatii vielä rutkasti opetelua...


https://www.youtube.com/watch?v=ZEpUM2cRRcw

Nyt alkaa kuulostaa jo enemmän Audilta.