Kuten usein asioiden kanssa on, aiheen otsikosta voi jo hieman päätellä mitä tuleman pitää
Jo viime vuonna oli tarjolla käyntivaivainen 850 farkku samalta taholta jolta oli tullut ostettua aiemmin kaksi takavetoa. Asia jäi muiden juttujen ja varsinainen käyttötarkoituksen puuttumisen myötä. Nyt kyseessä olevan projektin nostaessa päätään kyselin vieläkö auto on, kävin katsomassa ja sovittiin kaupat. Satunnaisesti pahankin nykimisen takia oli jäänyt seisomaan muutamaksi vuodeksi, muttei sentään ollut taivasalla tai nurmikolla.
Pitkänäperjantaina käytiin cc57:n kanssa hakemassa ja remonttia sai tehdä jo ennen lähtöä. Käyntiin lähti heti, mutta kierroksia ei ottanut ja silloin kävi kuin vajailla tai bensanpuutteessa. Myöskin ilmasuulakkeista alkoi nousemaan höyryä koneen lämmettyä eli kenno puhki suht reilusti. Perusasioiden tarkastuksen ja bensanlisäyksen jälkeen huomio kiinnittyi hiljaiseen käyntiääneen. Hakkasin katinjälkeisen klemmarin pois paikoiltaan, muttei liitoksen avaamisella ollut vaikutusta. Lambda-anturin irroitus toi toivotun tuloksen ja sillähän ajoi kotiin oikein hienosti, eikä vuotava kenno haitannut kun ennen lähtöä käänsi säädön täysin kylmälle sekä jätti paisarinkorkin löysälle. Valtatiellä yhdessä jyrkemmässä mäessä oli kaasu aika syvällä halutun nopeuden pitämiseksi, koska lambdanreikä ei määräänsä enempää päästä kaasua ulos
Mikä tämä laitos siis on? -96 10V manuaali, joka on tullut työpaikan kautta Saksasta -06. Varustelistalla perus puolinahkapenkit, ilmastointi, apukuskin airbag, vakkari(toimii), kaukosäätöinen keskuslukko(toimii) ja sähkölasit edessä. Matkamittarin pikkuratas on 10 vuotta sitten hajonnut 266tkm kohdalle. Todelliset kilometrit voi olla jossain 350-400tkm välimaastossa. Ostaessa alla oli Motecin rallivanteet takaveto-ET:llä ja ne saikin jo siirrettyä eteenpäin. Kori on säilynyt hyvin ja pohjakin näyttää oikein siistiltä pikaisen pesun jäljiltä. Vasemman etulokasuojan etuosassa on sisältäpäin tulevaa ruostekuprua kuten monessa muussakin. Muutamia korjauksia on ulkopintaan tehty ja niistä vasemman takasivuikkunan alanurkan kohta on tullut enemmän esiin. Oikea kylki on maalattu takaposkea lukuunottamatta.
Katsastukseen ei olisi muuta kuin yksi parkki, pyyhkijänsulat, käsijarrun kiristys ja äänimerkki. Etu- ja takajarrut on hyvin vähän ajetut, edessä on keskiössä vielä musta pinnoitekin jäljellä.
Ennen pesua, kuva ei näytä pinnassa ollutta seisonnasta peruspinttymää.
Ja jälkeen. Tuli työnnettyä nurkissa olevat Perfot alle, keskikupit odottavat merkkien uudelleenliimausta. Konehuonetta en sen enempiä jynssäillyt tässä vaiheessa.
Pohja huuhtaisun jäljiltä.
Nosturillepääsyn jälkeen katti pois ja tulos oli ehkä odotuksiakin huonompi. Taustalla näkyy miten kenno on sulanut umpeen.
Sisustassa ei muita moitteita oikein ole kuin kuskinpenkin ulkosivun rispautuminen ja huolellisen pesun tarve. Lattialla oli yleismallin kuramattojen alla alkuperäiset kangasmatot ja painepesurikäsittelyn jälkeen näyttävät jo siedettäviltä(kuva ottamatta). Etumatot kaipaisivat parempaa puunausta.
Häntäputkella oli patenttikannake.
Ja nyt kun ensiesittelystä on päästy eroon, voidaan siirtyä ns. itse asiaan
Ennen
850 D5 palauttamista varaosa-autosta takaisin käytöön oli ohimenevänä ajatuksena laittaa siihen kutoskone poikittain S80 vaparikutosen M65 laatikolla, koska sopiva laatikko hiluineen oli nurkissa. Mutta se ajatus tuli silloin haudattua. Nyt alkuvuodesta
965:n takaisinoston jälkeen kutosen siirto johonkin toiseen koriin tuli jälleen mieleen.
Siispä pääsiäislauantaina poistin tekniikan 965:stä ja aloitin valmistelut etuvetoasennusta varten. Öljypohjanvaihto, vesiputki, ym. Pakettihan on sama pikkaisen piristetty vapari jonka tein alkujaan valkeaan 245:een. Eli S80 alakerta tasapainotettuna, kevyt vauhtipyörä 215mm kytkimellä, takavedon portattu kansi ja korotettu puristussuhde. Muuten vakiohiluilla.
Pääsiäissunnuntaina tiputtelin tekniikan ja aloitin sovitushommat.
Sen jälkeen hiljalleen edistänyt asiaa ja eilen sain konetta jo parempaan asentoon. Tilaa on odotuksia vähemmän ja hienosäätöä riittää. Onneksi nykysäännöt sallivat apurungon muokkaamisen kunhan sen jälkeen vahvuus vastaa alkuperäistä. Vaihteistosta poistin ylimääräisiä ulokkeita, mutta siitä ja XC/nelikon apurungon ja korin väliin laitettavista välikappaleista huolimatta apurunkoa joutui loveamaan jonkin verran, ja joutuu loveamaan vielä vähän lisääkin.
Etukannakkeeksi laitoin ykköskoppasen RN-lohkon kannakkeen, johon piti porata tukikuminreikä uuteen paikkaan. Apurungossa on kumin vakiopaikan vieressä sopiva upotus joka nyt menee käyttöön, porattava vaan pultinreikä. Oikeanpuoleinen kannake on toistaiseksi 850 oma, siitäkin on pultinreikiä muokattava tai kokeiltava osuuko kakkoskoppasen kannakkeesta toinen reikä suoraan kohdalleen.
Takakannake oli tehtävä kokonaan uusi, S80 kannaketta ei kannattanut lähteä muokkaamaan niin paljoa.
Ja siellä hän lepää.
Väliäkin on runkopalkkiin.
Muita juttuja tässä välissä on olleet mm. takavakaajan asennus ja uudenmallisten etupyöränlaakerien vaihto. S80 vetoakselit on odotetusti pikkaisen liian pitkät, pitää purkaa ja katsoa saisiko murroksien lukkorengasuraa siirrettyä vaikka 5mm sisemmäs molemmista päistä. Alustaan coilisetin sijaan tilasin 30mm madallusjouset ja iskareiksi meinasin Koni STR.T. Tiedä sitten onko perus-Konit sen napakammat kuin muut lähes samanhintaiset muutkaan.
Jotain lisää sitten taas kun jotain on
