Mä nyt hieman sekä itse tutkiskelin asiaa herra Googlen avustuksella että kyselin paremmin asiaa tietäviltä. Koska minua jäi suunnattomasti häiritsemään miten tämä asia käsitteellisesti oikein menee. Mielenkiintoni on siis oikeastaan vain näissä sanoissa ja käsitteissä -- käytännön kokemus kun ahdetuista virivinokoneista on aika lähellä nollaa.
Tulin sellaiseen johtopäätökseen, että tämä esisytytyksestä puhuminen on jossain määrin semanttista kikkailua, teoreettisesti sekä jatkotoimenpiteiden kannalta toki tärkeä täsmennys, mutta käytännössä lopputuloksen näkökulmasta aika merkityksetöntä. Nakutus on se yläkäsite, jolla on sitten ikäänkuin alakäsitteinä 1) esisytytys ja 2) detonaatio. Syntymekanismi ja korjaustavat ovat ainakin osin erilaisia, mutta yhtä kaikki -- arkikielessä voidaan aika huoletta molemmista puhua käsitteen nakutus alla. Nakutus on oikeastaan vain arkikielen yhdistävä kuvaileva ilmaus näille täsmällisemmin määritellyille tapahtumille, välttämättä termiä nakutus ei tarvisi käyttää lainkaan.
Suomen kielessä puhutaan yleensä nakutuksesta koska esisytytys usein aiheuttaa myös sitä, vaikka kyse onkin minusta kansansuussa käsitteellisestä virheestä.
Esisytytys kun ei automaattisesti tarkoita, että konessa tapahtuu detonaatio (nakutus), vaikka bensiinillä tämä käytännössä toteutuu, jonka vuoksi nakutus on jäänyt tarkoittamaan molempia. Wiinalla näin ei välttämättä tapahdu korkeamman oktaalilukunsa vuoksi.
Esisytytys vastaan samaa tilannetta jossa sytytysennakkoa on pirusti liikaa mutta palo-tapahtuma ei ole saanut alkuaan kipinästä, vaan jostakin muusta, kuten kuumasta pisteestä kannessa, tulpassa tms.
Nakutus on taasen tilanne, jota voi esiintyä moottorissa ihan normaalistikkin ja se voi olla täysin hallittuakin kevyenä muotona (ns. light-knocking).
Ja nakutuksen tapahtuman hetki on hyvin merkittävä sille, onko se moottorille vahingollista. Jos se tapahtuu sen jälkeen kun mäntä on YKK takapuolella, siitä ei ole välttämättä mitään haittaa. Mutta jos se tapahtuu ennen YKK:ta, se tappaa koneen hyvin nopeasti, kuten esisytyskin, aiheuttaessaan huippupaineen aivan väärälle kohtaa työkiertoa ja se rasittaa veivejä pirskatisti.
Eli jos koneesi tuho oli tämän esisytytyksen seurausta, voidaan aivan yhtä hyvin sanoa että nakutus sen koneesi tuhosi. Tai toisinpäin, ei ole mielekästä kiistää ettei koneesi tuho ollut nakutuksen seurausta, parempi olisi sanoa ettei detonaatio ollut ilmeisesti tuhon takana. 
Jos tuho tuli esisytyksestä, niin kone ei silti välttämättä nakuttanut, joten en käytä "nakutus tappoi koneen" ilmaisua.
Nakutus-rikastusta ei ilmennyt tuhon tullessa, joten voisin väittää, ettei sitä tapahtunut tai sitten LH ei tee sitä havaitessaan esisytyksen, mene ja tiedä ennen simulointia!
Toki asiaa sotkee se, että joissain yhteyksissä nimenomaan detonaatio ja nakutus ovat toistensa synonyymejä.
Tieteen tekemisessä on aina tärkeää määritellä täsmällisesti käytettävät käsitteet. Sitä olen tällä viestillä yrittänyt tehdä, oikeastaan siksi että itse ymmärtäisin asiaa paremmin. Vaikka eihän tämä 20v vanhojen vehkeiden virittäminen oikeastaan mitään eksaktia tiedettä ja teoriaa ole, niin moni asia vaikuttaa että vaikka kuinka olisi bitti hierottu viimeiseen asti ja kaikki asiat otettu huomioon, aina tulee yllätyksiä. Siksi varmaan säätämisessäkin olisi syytä malttaa pysytellä hieman turvallisimmilla vesillä, vaikka mitään ei pitäisikään sattua...
Ihan yhtä "eksaktia"-tiedettä on virittää 20 vuotta vanhaa moottoria, kuin eilen suunniteluakin.

Suomessa esisytys on omituisuus, johon on törmätty äärimmäisen harvoin ilman nakutusta, koska yleisesti käytetyn polttoaineen (bensiini) ominaisuudet vaikuttavat asiaan. Luultavasti brasiliassa aihepiiri tunnetaan paremmin, kuten jenkkilässäkin, jossa E85:sta on saanut jo pitkään!
Nykyisin on saatavilla jopa
RED-85:sta, eli etanoli-dieseliä. Siinä vasta vinkeä moottoripolttoaine!
http://www.st1.fi/tuotteet/etanolidieselTuota etanoli-dieseliä kun voisi tehdä kotonakin!

Wiina on kumma aine! Sillä on korkea
oktaaniluku ja myös
setaaniluku, vaikka ne yleensä löyvät toisiaan korville!

Vastaavasti bensiinin setaani-luku on matala ja oktaani-luku korkea!