Joku voisi mallintaa vaikka, kuinka sairas se jättöpyörre on 300km/h nopeudessa. 
En viitsi, sillä tulos on niin stanan surullinen!

Lisäksi vähänkin tarkempi mallinnus vaatii laskenta-aikaa tuolla mopolla työasemallani likemmäs parisen päivää rouskuttamista.
Mutta tuon perän jättöpyörteen täyttäminen pakokaasuilla keskeltä pienentää ilmanvastusta karkeasti 20%. Pahimmillaan pienennys voi olla 30% kokonais-ilmanvastuksesta!
Bensakoneella se ei onnistu yhtähyvin, sillä pakokaasujen tilavuus on vajaat 60% etanolin vastaavasta ja silti sitä on käytetty jokaisessa vähänkin nopeammassa bensiinillä toimivassa superautossa ja formuloissa sääntöjen sen salliessa.
Jos koppa kulki sen mitä kulki madalluksen ja etuhuulen voimin, niin pohjan tasottelulla ja diffuusorilla luulisi pääsevän vähintään samoihin jos muutokset ei mene ihan pieleen. Helpompiakin kohteita ois aerodynamiikan parantamiseksi kuten kuraläppien poisto ja erilaiset vanteet.
Noilla saat autoa stabiilimmaksi, mutta ilmanvastus ei pienene noilla tempuilla edes sitä 10% määrää (diffusori&pohjan silittäminen).
Kuraläpät ja vanteet ovat ~1% osuudella ilmanvastuksesta. Pyöräkoteloiden sivujen peittämisellä saat aikaiseksi ~4% pienennyksen nykyisestä.
Maililla ei tarvitse mennä merkittävästi kovempaa kuin ennen, kunhan saa tuloksen toistettua epäedullisemmissa olosuhteissa niin silloin tilanne on ok.
Muista tässä se neliön laki.
Väitän, että pelkällä pappamutkan kääntämisellä auton keskilinjaa kohden saat heti mitattavan muutoksen kiihtyvyyskäyrään suurissa nopeuksissa (yli 200km/h).
Ylipäätään tuosta perän muodon vaikutuksista saa hyvän käsityksen tutkimalla tasaperäisten luotien ja vene-peräisten luotien muotovastuskertoimien eroista. Ne ovat 25% luokassa veneperän eduksi.
Kannattaa myös miettiä, miksi tykistön kranaateissa perävirtausyksikkö tuottaa 20-30% suurempia kantamia kranaatille vaikka niissä on veneperä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Per%C3%A4virtausyksikk%C3%B6https://fi.wikipedia.org/wiki/IlmanvastusJa tuosta kohden viittaan painevastukseen...