Foorumilaiset rakentaa ja remontoi & yleistä keskustelua rakentamisesta

En tiedä millä kokemuksella noin väität. Onneksi minun tielle ei ole tullut kuin yksi "pääsuunnittelija", joka ei tehnyt työtänsä kunnialla.

"Hyvään olen yrittänyt" -oli selitys usein. Harmi kun se yrittäminen ei riitä. Korvasi kyllä mokista aiheutuneita kuluja. Muidenkin pitää vaatia korvauksia, kumileimasimelle ei kannata maksaa.

Vastaavat mestarit ja pääsuunnittelijat on pelkkiä kumileimasimia ilman mitään oikeaa vastuuta. Loppujen lopuksi artisti vastaa kaikesta. Suurimmassa osassa pelkkiä kulueriä nuo herrat.

Molemmat on tasan palkkionsa verran vastuussa jos suunnittelussa tai rakentamisen aikana tapahtuu pahempilaatuinen virhe. Eli jos on palkannut sen perinteisen "kossupullomestarin", joka käy kerran tai kaksi työmaalla ja allekirjoittaa tarkastuspöytäkirjat pikku simassa esson baarissa, korvaa vain sen kosanderipullon verran jos talo kaatuu ensimmäisellä tuulella kun ei ole puuttunut esim. puuttuviin kattotuolien tuulisiteisiin tai vesieristykset on tehty vähän sinnepäin. Kuntien viranomaisilla ei sitten olekaan mitään vastuuta yhtään mistään.

Hyvä vastaava tai pääsuunnittelija ottaa kunnon palkkion ja on myös sitten vastuussa, ja käy myös työmaalla, vastaava vähintään kerran viikossa. Hyvästä vastaavasta ja pääsuunnittelijasta on paljon apua kun amatööri rupeaa pykäämään tupaa, molemmat auttaa eteen tulevissa ongelmissa. Pääsuunnittelija katsoo kaikki suunnitelmat läpi ja vastaa siitä, että esim. sähkösuunnitelmien ja LVI-suunnitelmien mukaiset asennukset voidaan toteuttaa (esim. ettei iv-putkiin tarvitse tehdä läpivientejä sähköpiuhoille tai  että putkien päälle mahtuu riittävästi eristettä). Vastaava valvoo rakentamisen aikana, että rakennetaan suunnitelmien mukaisesti ja oikein (ettei se omatoimihartiapankkireiska tee vesieristyksiä ihan päin veetä) ja tarvittaessa neuvoo ongelmissa. Itse olen sitä mieltä, että sukulaista tai hyvää kaveria ei kannata ottaa kumpaankaan pestiin, jos tulee ongelmia menee välit pilalle.

Arkkitehti kannattaa heivata pois kuvioista ennen kuin on otettu edes mukaan suunnitteluun, niistä ei ole kuin pelkkää harmia. Jos sellainen riesa löytyy suvusta tai lähipiiristä ja haluaa säilyttää välit niin teettää ruutupaperiluonnokset, että se on saanut olla mukana projektissa

Arkkitehti kannattaa heivata pois kuvioista ennen kuin on otettu edes mukaan suunnitteluun, niistä ei ole kuin pelkkää harmia. Jos sellainen riesa löytyy suvusta tai lähipiiristä ja haluaa säilyttää välit niin teettää ruutupaperiluonnokset, että se on saanut olla mukana projektissa

Jälleen täysin erimieltä. Itse en tee yhtään kohdetta ilman arkkitehtiä. -tosin arkkitehtejä on monenlaisia, kuten tilaajiakin. Toiset ottaa mielellään tusinatalon, tontille lätkäistynä. Ei sekään huono vaihtoehto aina ole.

Kun kaipaa enemmän älyä ja ympäristön ja tarpeiden huomioonottamista...  Mutta arkkitehtejäkin on monenelaisia ja varovainen niidenkin valinnassa pitää olla. Sukulaisuus ei ainakaan mulla kuulu valintaperusteisiin.

En tiedä millä kokemuksella noin väität. Onneksi minun tielle ei ole tullut kuin yksi "pääsuunnittelija", joka ei tehnyt työtänsä kunnialla.

"Hyvään olen yrittänyt" -oli selitys usein. Harmi kun se yrittäminen ei riitä. Korvasi kyllä mokista aiheutuneita kuluja. Muidenkin pitää vaatia korvauksia, kumileimasimelle ei kannata maksaa.

Yhden talon ja tallin rakentaneena jäi aika kakka maku noista sankareista.

Hiukan taustaa.

Ensimmäistä rakennusprojektia aloittelevana uskoin talomyyjän suosituksia vastaavaksi mestariksi ja pääsuunnittelijaksi ja oletettiin, että myyjä tietää tyypit ja niiden ammattitaidon.

No itse tottakai rakentajana hommasin kaikki suunnittelijat ja kävin niiden kanssa keskustelut / suunnitelmat läpi samalla tottakai perehdyin asioihin, koska itse olin maksumiehenä.

Talotehtaalta tuli kaikki rakennesuunnitelmat ja ohjeet malliikkaasti ja niiden perusteella kuvat piirrettiinkin.

No tallin perustukset piirsi perustussuunnittelija ja PÄÄSUUNNITTELIJA hyväksyi ne kommentilla hyvät.

Itse hiekan ihmettelin tontille tullutta rautamäärää yhdessä raudoittajan kanssa, joka oli tehnyt hieman isompiakin kohteita.

Perustukset tehtiin kuvien mukaan ja kutsuin vastaavan mestarin / pääsuunnittelijan ja rakennustarkastajan katselmukseen ennen valua.

Rakennustarkastaja kommentoi "on tässä tallissa rautaa sitten sen verran, että voisi ajaa panssarivaunun sisään - puoletkin olisi piisannut".

Vastaavamestari yhtyi tähän virteen toteamalla, että "oikeassa olet  - kestäis vaikka 2 vaunua".

Siinä vaiheessa mun pinna paloi ja koko kortteli kuuli kun haukuin nämä viranomaiset maan rakoon.

Kommentoin muunmuassa

1. eikö pääsuunnittelijan olisi pitänyt puuttua ylimitoitukseen suunnitelmat hyväksyessään
2. eikö rakennustarkastaja / viranomainen voi antaa mitään palautetta suunnitelmista, jos toteaa ne väärin tehdyiksi

Vastaukseksi sain rakennustarkastajalta, että rakennuttajan tehtävänä on valita kumppaninsa oikein ja rakennuttaja vastaa koko projektista viimekädessä.

Autotallin perustuksiin meni sen verran ylimääräistä rahaa ja aikaa, että sanoin vastaavalle mestarille - kiitos osallistumisesta käyttöönottotarkastuksessa nähdään.

Loppuaika menikin mallikkaasti, kun vastaava joka ei osannut kuin laskuttaa ei pyörinyt jaloissa.

Itse en pystyisi ammattilaisena katsomaan itseäni peiliin JuHaU:n kuvauksen jälkeen..

Kauppa on se joka kannnattaa jne. -mutta sikailu "ammattilaisten" taholta on jotain mitä en ymmärrä.

1. Olisi, ehdottomasti pitänyt reagoida ja kertoa asiakkaalle
2. Ei. Tosin normaalisti käyttäytyvä olisi saattanut ihmetellä vahvuuksia..

Jos positiivista hakee, jälkikasvu varmaan kiittelee kunnolla tehtyjä pohjia, sitten joskus.. Eikö ihmisillä ole ammattiylpeyttä jäljellä?

Vaikka puolustan arkkitehtien ja suunnittelijoiden kaartia, silti perään pitää katsoa. Hyvä suunnittelija(t) säästää paljon/saa monta hyvää ja kestävää asiaa aikaan. Yksi kunnon timpuri voi estää saman talon tuhoutumisen, jos ja kun uskaltaa sanoa näkemyksensä. Toki "louskuttajia" on aina, mutta löydäppä sitten aina se joka puhuu asiaa.

Raudoitushommatkin nykyään on kyllä vähän sellaisia, että siinä on monta koulukuntaa. Toiset suunittelijat suunittelevat yleisesti kaiken ns. vahvimman mukaan eli mitoitetaan se pihasaunan anturakin samoilla suosituksilla, kuin yleisesti betoniraudoituksille anturarakenteissa uusimmissa suosituksissa/säännöksissä ilmoitetaan.

Toiset taas hieman järkeilevät tapauksen mukaan ja laskevat riittäisikö vähempikin.

En mitenkään halua puolustella tuollaista toimintaa mitä yllä oli kuvattu, mutta paljon on myös näitä styroxeista ja teräksistä viimeisen euron säästäjiä, joiden takia sitten noita suosituksia ja osittain myös säännöksiä on jatkuvasti kiristetty myös pientalorakentamisen kohdalla ja maalaisjärjen käyttö pääsee helposti unohtumaan, jos onnistuu lainkaan.

Itse näen asian vähän niin, että mitä virkaa on suunnittelijalla, jos henkilö ei tee muuta kun lukee yleismitoitusohjeet pykälistä huomioimatta rakennuskohdetta ollenkaan.

Toinen kukkanen oli, jota en osannut kyseen alaistaa projektin alkumetreillä oli taka ja etuterassille tehtävät paikallaan valetyt palkit.

Valitsin perustustavaksi ontelolaattaperustuksen sekä kehäksi, että kanneksi, jotta työmaalla tehtävä työ on mahdollisimman pieni (ei paljoa kalliita kirvesmiestunteja).

Perustussuunnittelija vakuutti, että nuo palkit kannattaa ehdottomasti valaa paikalleen. Toisen pituus noin 9 m ja toinen 3 m. ne varmasti kestää, mutta se paskalaudan ja roskan määrä on ihan uskomaton tollasen valun jäljiltä. Samoin noiden raudoitus on varmasti riittävä.

Helpointa olisi ollut tilata Parmalta samalla kertaa valmiit palkit kun perustuksetkin tulivat tai vaikka tehdä teräsperustus teräspaalujen varaan (ne  kun on maassa jokatapauksessa). No sainpahan tehdä kirvesmiehen ja raudoittajan hommia kyllästymiseen asti.

Nuo kukkaset laittoivat projektin alkumetreillä sapen kiehumaan ja usko näihin valvojiin oli menetetty.

Itse näen asian vähän niin, että mitä virkaa on suunnittelijalla, jos henkilö ei tee muuta kun lukee yleismitoitusohjeet pykälistä huomioimatta rakennuskohdetta ollenkaan.

Tämä on kyllä taivahan tosi. Kyseenalaistaa ammattitaidon selvästi. Samalla julkisesti ihmetellään, kun rakennuskustannukset ovat nousseet pienrakentamisessa. Samalla pienrakentaja koittaa jossain muualla säästää kasvaneita kustannuksia ja valitsee pimeän haslankarin tekemään puolella hintaa verokortilliseen verrattuna.

Yksi kunnon timpuri voi estää saman talon tuhoutumisen, jos ja kun uskaltaa sanoa näkemyksensä.

Kun ajattelen pientalon rakentamista on osaava timpuri kultaakin kalliimpi. Hän kykenee hahmottamaan konaisuuden käytännössä ja huomaa ajoissa mikäli suunnitelmissa on jotain korjattavaa.

Yhden talon ja tallin rakentaneena jäi aika kakka maku noista sankareista.

Peruskorjauksen/uudisrakentamisen tehneenä ja parit tönöt jeesanneena ymmärrän mistä puhut.

Harvempi sitä useampaa taloa rakentaa, paitsi eräs ystäväni, joka rakentaa uuden talon joka kolmas vuosi itselleen ja myy edellisen alta pois...   

No tallin perustukset piirsi perustussuunnittelija ja PÄÄSUUNNITTELIJA hyväksyi ne kommentilla hyvät.

Siis silmäillyt, ei tarkastanut. Mutta oikeasti jos kyseessä on tuollainen käsittääkseni selvä juttu huomata,. niin olisihan se pitänyt näkyä ja suunnittelijan huomata.
Vaikka voihan sieltä mokakin mennä tarkastuksen lävitse (omaa kokemusta).

1. eikö pääsuunnittelijan olisi pitänyt puuttua ylimitoitukseen suunnitelmat hyväksyessään
2. eikö rakennustarkastaja / viranomainen voi antaa mitään palautetta suunnitelmista, jos toteaa ne väärin tehdyiksi

1. Ei välttämättä huomannut määrälaskentaa, vaan tarkasti, että muilta osin homma on määräysten ja hyvin suunnittelutapojen mukainen.
2. Tarkastaja tarkastaa, että toteutus/suunnitelmat ovat vähintään minimi vaatimusten mukaisia. Jos ne ovat järeämpiä, niin kyllähän tarkastaja voisi ylimitoitetuista suunnitelmista huomauttaa.

Vastaukseksi sain rakennustarkastajalta, että rakennuttajan tehtävänä on valita kumppaninsa oikein ja rakennuttaja vastaa koko projektista viimekädessä.

Ei kovin asiallisesti/ammattitaitoisesti sanottu tarkastajalta. Vaikka se vaikeaa onkin erottaa jyvät akanoista. 

Rakennuttajan vastuulla homma lopulta on, jopa isoissa projekteissa. Siksipän isoitssa projekteissa esim. CM pöyry yms. hoitelee konsultin hommia tilaajan puolesta (vaikkapa Stockmann kasvu projekti).
 http://www.laatioark.fi/uutiset/stockmannin-kasvu-projekti-valmis-helsingin-keskustassa.html
Seurasin projektia vuodesta 2006->  Joten näin sähläyksen, jos toisenkin.

Vaikka se on vaikeaa tietää tuollaisissa "once in a life time" projekteissa kaikkia osa-alueita, niin silti vastuu on rakennuttajan. Tästä syystä kannattaa panostaa hyvään vastaavaan, jollaisia kyllä on olemassa.

Autotallin perustuksiin meni sen verran ylimääräistä rahaa ja aikaa, että sanoin vastaavalle mestarille - kiitos osallistumisesta käyttöönottotarkastuksessa nähdään.
Loppuaika menikin mallikkaasti, kun vastaava joka ei osannut kuin laskuttaa ei pyörinyt jaloissa.

Omista tarkastusmokistani voisin kertoa tälläisen esimerkin.
Suunnittelin projektia reilut neljä kuukautta pääsääntöisesti. Seitsemännet korjausversiot tulivat piirtäjältä takaisin ja minulta meni täysin ohi homman eräs tärkeimmistä osista (tehosymmetria), jonka laskentaan olin panostanut yli kaksi kuukautta pitkillä päivillä. Löin leiman paperiin ja suunnitelmat lähtivät urakoitsijalle.
Onneksi ali-urakoitsija osasi hommansa ja asia tuli ilmi vasta viime metreillä, jossa ali-urakoitsija soitti kysyäkseen, miten se kohta X tehdään. Jolloin tajusin, että olin päästänyt paperit eteenpäin selvällä suunnitelma puutteella, vaikka olin niitä tarkastellut viikon verran. Keskityin ilmeisesti liikaa siihen, että piirtäjä oli piirtänyt oikein kaikki aivoitukseni. 
Toki projekti on suhteellisen suuri ja monimutkainen, mutta silti en tajua, kuinka se lipsahti ohi, koska se oli eräs kriittisimmistä asioista systeemin toimivuuden kannalta... 


Joka tapauksessa: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Tapauksessasi näin ei tapahtunut. 

Ajattele positiivisesti! Ainakin tallisi lattia ei petä heikkouttaan elinaikanasi! 

Kun ajattelen pientalon rakentamista on osaava timpuri kultaakin kalliimpi. Hän kykenee hahmottamaan konaisuuden käytännössä ja huomaa ajoissa mikäli suunnitelmissa on jotain korjattavaa.

Totta!   

Ei kovin asiallisesti/ammattitaitoisesti sanottu tarkastajalta. Vaikka se vaikeaa onkin erottaa jyvät akanoista. 

Sehän tuossa kommentissa ja ukkojen hykertelyssä eniten ärsytti, kun naureskelivat vieressä, että on poika sitten laittanut kaikki rahansa tuohon tallin perustuksiin.

Faija oli silloin raksalla mua jeesaamassa ja siltä meinas kakka tulla housuun, kun huusin noille sankareille ja käskin painumaan paikkaan, jonne aurinko ei paista. Perhana kun otti silloin pattiin.

Tekemisen kannalta hankalinta tuossa oli saada sovitettua kaikki paksut raudat rittävillä etäisyyksillä ja riittävällä valumassalla kehikon sisään.

No eipä tullut yhtää halkeamaan laattaan sen kuivuessa. Kastelinkin sitä kyllä antaumuksella ja valun päällä oli pressu estämässä liian nopeaa kuivimista.

Kun ajattelen pientalon rakentamista on osaava timpuri kultaakin kalliimpi. Hän kykenee hahmottamaan konaisuuden käytännössä ja huomaa ajoissa mikäli suunnitelmissa on jotain korjattavaa.

Meille tuli -onneksi- pari vanhemman ikäluokan timpuria jotka huomasivat monta suunnittelun kukkasta ja sanoivat sen ajoissa. Huomasivat myös vastaavan mestarin puutteet ensimmäisinä ja raportoivat hänen touhuistaan avoimesti. (Hyvä jos työmaakäynnillä viitsi nousta autostaan tms).
Toin kiitollisuuteni useasti ilmi ja mukava oli järjestää kunnon harjannostajaiset napatanssijoineen tms...
Vielä voi löytää kunnon työväkeä jolla on ammattiylpeyttä. Olen todella kiitollinen näille timpureille asenteestaan ja ammattitaidostaan.

Sehän tuossa kommentissa ja ukkojen hykertelyssä eniten ärsytti, kun naureskelivat vieressä, että on poika sitten laittanut kaikki rahansa tuohon tallin perustuksiin.

*ulkkua asennetta heiltä! *ittuilua suorastaan! 
Olisit käyttänyt teräskärkistä työnjohtajaa selkäydinjatkoksen kautta, niin viestisi olisi mennyt perille, koska sinä olet tilanteessa pomo!   
Vaikka ne nykyisin ovatkin jo pääsääntönä jotain muuta materiaalia kuin terästä....   

Faija oli silloin raksalla mua jeesaamassa ja siltä meinas kakka tulla housuun, kun huusin noille sankareille ja käskin painumaan paikkaan, jonne aurinko ei paista. Perhana kun otti silloin pattiin.

Turha sitä on idiooteille huutaa. Tuumaa kylmästi ja hiljaa, että "puren kaulanne poikki ja kusen kalloihinne, jollei asia mene jakeluun!"   

Tekemisen kannalta hankalinta tuossa oli saada sovitettua kaikki paksut raudat rittävillä etäisyyksillä ja riittävällä valumassalla kehikon sisään.
No eipä tullut yhtää halkeamaan laattaan sen kuivuessa. Kastelinkin sitä kyllä antaumuksella ja valun päällä oli pressu estämässä liian nopeaa kuivimista.

Paljosta voi vähentää, mutta vähään on vaikea lisätä! 
No, lattiastasi tuli sellainen, ettei jälkipolviesikaan tarvitse sitä korjailla! 
Tosin siinä vaiheessa kun lattia alkaa vanhenemaan, alkaa se halkeilemaan rautojen ruostumisen vuoksi, kun ruoste alkaa muodostumaan. Tosin siihen päivään voi mennä likemmäs vuosisata.

Tuota huolellista työtä ei meinaa tänä päivänä juurikaan nähdä missään ja erityisesti ammattiylpeyttä ammattitaidosta, koska siitä ei haluta maksaa. Hyvästä työstä ja ammattitaidostakaan ei haluta maksaa mitään, ellei kyseessä ole joku sellainen projekti, ettei siihen ole osaavista tekijöistä tunkua. Vaikkakin ammattitaidottomuudesta maksetaan ylihintaa hyvän markkinoinnin vuoksi.

Halvin hinta, ei ole kokemukseni mukaan halvin... 

Tein naulakon eteiseen, niin saa takeille paikan.

Tein naulakon eteiseen, niin saa takeille paikan.

(Kuva poistettu lainauksesta.)

Kokeileppa miten kauan saa olla tallihaalarit ja asennustakit naulakossa