Tuulettuvat, muovittomat rakenteet on pop, tiloissa, jotka on välillä kylmänä.. Höyrynsulku väärässä paikassa pilaa helposti..
Eli eivät hyörysululliset rakenteet, vaan ilmasululliset... Muovi on höyrysulku, tervapaperi on ilmasulku.
Edit: uretaani, esim finfoam on huono ääneneristäjä, sen varaan ei kannata laskea.
Ja kun EI!
Finfoam tuotemerkki on polystyreeniä, eli kansankielellä "styroksia".
Finnfoam on solumuovi, jonka
Finnfoamin pääraaka-aine on lasinkirkas polystyreeni.
pääraaka-aine on polystyreeni.
Polystyreeni ei ole terveydelle vaarallinen aine toisin kuin styreenimonomeri. Polystyreeni on kestomuovi, joka voidaan uudelleen sulattaa ja käyttää raaka-aineena.
http://www.finnfoam.fi/index.php?page=6fc73976fd1df1c24f240d72ac9ae52Styreenin monomeeriä löytää sitten vaikkapa plastic padding kemiallisesta metallista tai veneen paikkaussarjasta.
Finfoam on umpiosoluista polystyreeniä. Uretaani on täysin erilaista ainetta, jota suomessa valmistaa mm. SPU-eristeet. Uretaani on eristyskyvyltään parempaa kuin styreeni ja lisäksi se imee itseensä vähemmän kosteutta.
Täsmennetään vielä että en ollut laittamassa sitä finnfoamia niiden runkopalkkien väliin, vaan tarkoitus oli asentaa ne vaakaan, suoraan siihen palkkien päälle ja sen eristelevyn päälle sitten gyproc-levyt. Lämpötilanvaihtelut tallin sisällä ja niistä johtuva kosteus pysyis pääasiassa tallin sisäpuolella? Seinien runkopuut on siis 50x130 tavaraa 60cm välein, ja jos sinne väleihin ei alettais laittamaan villaa ym. niin yläjuoksuun on mahdollista porata ilmanvaihtoreikiä mistä kosteus pääsisi nousemaan ylös välikatolle.
Kerran olet laittamassa levytystä palkkien sisäpuolelle, niin siihen on helppotöinen ratkaisu.
http://www.spu.fi/spu_wilhelmi tai vastaava tuote.
Lastulevyllinen wilhelmi siksi, että siihen on helppo kiinnittää keveitä esineitä suoraan. Raskaammat kiinnitykset vaativat kiinnityksen runkopalkkeihin. Lisäksi lastulevy on pienemmän ominaislämpökapasiteetin omaava materiaali kuin kipsilevy. Toisin sanoen talli lämpeää nopeammin tarpeen vaatiessa. Maalaa pinnat myös jollakin soveltuvalla ns. puolihengittävällä maalilla.
Wilhelmi vastaa 100m lasivilla eristettä. Toimii myös höyry/ilma-sulkuna kun liimataan uretaanivaahdolla ponteistaan. Lisäksi ajattelemasi rakenne jättää ulkokuoren kosteusteknisen toiminnan ennalleen.
Ainoa edellytys kunnolliselle toiminalle on tiiviys sisäkuoressa.
Pelkällä Wilhelmillä on sen verran "huono" eristyskyky, että varsinkin talvella vuorilaudoituksen ja eristeen välinen painovoimainen tuuletus toimii oikein hyvin. Vaikkakin Wilhelmin eristyskyky on parempi kuin peruskuntoisen rintamamiestalon.
Laita lisäksi poistoilmakanava puhaltimella. Miellellään vastakkaisesta päästä kuin korvausilman tulo on. Talvella konvektio hoitaa homman. Kesällä puhallin voi olla tarpeen. Samaten venttiili painoivoimaiseen säätöön talviajaksi ja puhaltimelle TAMU tms. puhalimen nopeussäätö kesäkäyttöön.
Viittaus yläpohjan tuuletukseen on myös oikea. Laita päätykolmioihin tuuletusaukko soveltuvalla peitelevyllä ( ja hyönteisverkolla) mahdollisimman ylös vieläpä, jos peltikaton harjapelti ei ole tuulettuvaa mallia.
Rakenteiden tuulettuvuus= ilmavuotoja rakenteissa = lämpöhäviöitä + hallitsematonta kosteuden liikehdintää.
Juurikin näin!
Ilmavuotojen, kastepisteiden hallinta ja hallittu ilmanvaihto on toimivan TATE:n edellytys.
Hirsitalot on ainoita joiden kuuluu päästää ilmaa läpi...
Ja kun EI!
Hirsi ei läpäise ilmaa ja kosteuttakin erittäin hitaasti. Mutta se puskuroi sitä, imemällä ja luovuttamalla sitä hitaasti. Jos hirsi on kunnolla kuivattua kuusta (n. 5-9%), niin se ei ime kosteutta käytännössä lainkaan koskaan. Muut puulajit eivät omaa kuusen ominaisuuksia.
Juuri nyt tuossa 30m päässä on 1730-luvulla rakennettu hirsi-aitta, jota sadevesi on onnistunut vaurioittamaan viidessä vuosikymmenessä enemmän kuin edeltäneissä vuosisadoissa.
Toki kosteusvahingoittuminen alkoi jo yli sata vuotta sitten pärekaton huonon kunnon vuoksi, kun kukaan ei pitänyt aittaa säilytettävänä rakennuksena. Sittemmin appi pelasti aitan totaaliselta ränsistymiseltä 60-luvulla ja siitä asti se on seissyt mökin pihalla.
Viime talven lumet tekivät suurimman painuman vuosisatoihin siihen, joten pyörö/veisto-hirsi rakennukset painuvat kunnes räystäät ovat maassa...
Senpä takia huolellinen höyrynsulku tiivistyksineen ja teippauksineen on ensiarvoisen tärkeää.
Ja tilan oikeanlainen ilmanvaihto pitää myös huomioida.
Juurikin näin!
Isä-ukko teki aikoinaan peruskorjauksen rintamamiestaloon 70-luvulla ja kaikki tutut pitivät hommaa hulluna silloin, koska ukko laittoi seiniin lisäeristystä 20-30cm. Ukko teippasi kaikki höyrysulkujen saumat huolellisesti niittipaikoista alkaen... (Pilkun törkeää ja jatkettua hyväksikäyttöä).
No, viime talvena ukko valitetteli, että klapeja kului liian paljon (15 pino m
3).
Systeemissä on klapi-kattila ja Jämän asuntomessuita ostettu proto-kattila (kiehahtaa helposti), sen kaverina 1500L lämminvesivaraaja. Varsinainen lämmitysjärjestelmä torpassa on ilmalämmitys (l. ylisuuri IV-kone, jonka tulot ovat lattioissa ikkuiden alla). Kyseinen kone käynnistyi -76 ja on pyörinyt keskeytyksessä siitä asti. Härvelin on valmistanut Valmet...
Torpassa on neliöitä sen aikaisen aravasäännöstön mukaisesti (about 110m
2), lämmintä kerrosalaa sellaiset 170m
2.
Se, mitä muistan nuoruus-ajoista, niin ongelmana oli talvella se, jos juhlissa väkeä oli enemmän kuin 10 ihmistä, niin torpan sisälämpötila alkoi kohota nopeasti, koska mekaanisten termostaattien hitaus oli liian suurta.
Koko pointti, toimiviin rakenteisiin on huolellinen suunnittelu, toteutus ja järjen pitäminen päässä ihme-materiaaleihin uskomatta. Toimiva talo-tekniikka ei sisällä uskoa, vaan järkeä, huolellisuutta ja tietoa perusasioista, vaikka se sisältäisi viimeisiä teknisiä uutuuksia.
