Suomessa TMC naveissa on kyllä auttamattoman paska. Tietyöt on siellä vaikka on valmista, ja päinvastoin. Ruuhkatkin viikonloppuisin arkityöaikojen mukaan, jne.
Paremmin toimii Heren ja Googlen kartat, joissa tietyöt ehkä on myös huonosti Suomessa, mutta ruuhkatiedot perustuvat käyttäjien, eli kännyköiden dataan. Kun puolella väestä on jo Android, niin aika hyvin tulee ajantasaista ruuhkainfoa ruutuun.
Tuota TMC:n paskaa toimintaa olen ihmetellyt itsekkin, koska tietoa on saatavilla reaali-aikaisesti.

toimivan ja yksinkertaisen järjestelmän.
Joskus vuonna miekka ja kilpi opin sinclair spectrumilla assembleria koodatessani sen, että älä korjaa sitä, ellei se ole rikki.
Onneksi pääsin eroon tuosta harrastuksestani, eikä siitä tullut ammattiani.
Tuon seurauksena olen oppinut sen, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Olen noudattanut tätä ammatissani ja liki neljännesvuosisadan takaiset suunnittelemani ja toteuttamani systeemit toimivat vieläkin moitteetta.
Sehän näissä ohjelmistoprojekteissa tökkii, kun kukaan ei osaa määritellä mitä halutaan ja lennosta speksataan uudelleen. Kaikki kunnia suomalaisille koodareille, manageriporras ja tilaajat voisivat petrata. Sori, jos osu vyön alle...
Tämä on kyllä sellainen syöpä julkisella sektorilla, ettei mitään järkeä!

Siitä syystä budjetit paukkuvat ja arkkitehdit mellastavat julkisissa rakennusprojekteissa.
Vaikkapa musiikkitalon aulan puuseinä ja lasikatto. Seinää rakennettiin arkkitehdin oikkujen mukaan ja jokainen mistään ymmärtävä ei olisi tehnyt sitä mokaa katon osalta...
Paukkuvista budjeteista on kokemusta mm. Musiikkitalo, Stocckan kasvu, OL3, KYS, TAYS, HUS ja pari muutakin "pikku"-projektia.
IT-puolelta vaikkapa Effica, Kanta ja apotti. Tosin nuo ovat vain terveydenhuollon puolelta olevia esimerkkejä.
Tästä kokemusperäisestä syystä en luota bernerin esitykseen, luettuani keitä asiassa on mukana.
Nopein keino liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on liikenteen nykyisten
polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla tai nykyistä vähäpäästöisemmillä polttoaineilla tai
käyttövoimilla. Pitemmällä aikavälillä liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien osuuden kasvattaminen
ei kuitenkaan riitä liikenteen ainoaksi päästövähennyskeinoksi. Liikenteen kuluttamat
energiamäärät ovat vuositasolla niin suuria, että koko energiantarpeen kattaminen
uusiutuvilla raaka-aineilla ei ole mahdollista. Siksi tarvitaan myös liikenteen energiankulutusta
vähentäviä toimenpiteitä. Liikennevälineiden energiatehokkuutta voidaan parantaa muun
muassa moottoriteknologiaa kehittämällä, liikennevälineiden painoa pienentämällä sekä kokonaan
uusiin teknologioihin (esim. sähköön) siirtymällä.
Hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa on yhtenä keskeisenä keinona nostettu esille valtion liikenneväylien
liiketalousperusteinen hallintamalli, jolla olisi mahdollista vaikuttaa liikennesuoritteisiin ja kulkutapavalintoihin väyläpalvelun tarjoamisesta perittävien maksujen sekä liikenneverkkoon tehtävien investointien kautta. Valtion liikenneverkon liiketaloudellisen kehittämisen kautta olisi mahdollista merkittävästi vahvistaa Suomen edellytyksiä saavuttaa liikennesektorin kasvihuonekaasupäästötavoitteet ja näin täyttää liikenteelle asetetut ilmasto- ja energiapoliittiset EU-tason ja kansalliset velvoitteet.
Ja esityksestä sitten selviääkin se
todellinen syy miksi ajamisesta pyritään tekemään niin kallista, ettei kansalaisilla ole varaa tehdä näin, kuin ehkä sillä ylimmällä tulo-desiilillä. Tehokasta slummiuttamista sanoisin!
