Siis...

Kylläpå olet yrittänyt kuukkelia käyttää, ymmärtämättä mitä olet
ehkä lukenut!
Tuo Å ei ole kirotusvire....

Tietysti se xenon lamppukin on pyritty tekemään sellaiseksi ettei sitä uv säteilyä sieltä pääse tulemaan, mutta eihän se täydellisesti toimi, varsinaakn kiinalaisten halpislamppujen kanssa.

Sinulla ei siis ole mitään havaintoa siitä valon synnystä, tai siis siitä prosessista, millä se syntyy!
Kvartsi-lasiahan ne kaikkien polttimoiden lasiosat ovat, joka läpäisee sitä UV-säteilyn spektriltä.
Halpis-polttimoissa erot laatu-polttimoihin ovat niissä metalliseoksissa, jotka toimivat elektrodeina. Se vaikuttaa valo-hyötysuhteeseen (lm/W). Ksenon polttimo, ei pääse parhaiden valontuottomekanismien hyötysuhteeseen (lm/W), kuten kuukkelista hakemasi pienpainenatriumkaasupurkausputki!
Taivutan rautalangasta!
Jos energiasta ei synny suoraan valoa, siitä tulee lämpöä!
Hitsatessa käytettävä teho on tietysi suurempi kuin lampussa, mutta toisaalta se lamppu tököttää melko suurella intensiteetillä ihan vieressä olevaan heijastimeen, ja huomattavan pitkiä aikoja. Tuskin se nahallekaan hyvää tekisi vaikka äkkiseltään 3h käryttää xenon lamppua 5cm päässä.
Hitsatessa tehot ovat jossain täysin omissa luokissaan! Verrattuna ajovaloissa käytettäviin tehoihin!
100A*10V=1000W
Taitavat hitsikoneiden jännitteet olla siellä 20V luokissa valokaaresta mitattuna. = 20V*100A=2000W
Joten vertailukohta ajoneuvoissa käytettyihin ksenon polttimoihin on aika ohut!
Suurpainenatikat ajovaloina voisi olla kyllä aika kova juttu.
Tä tosin taisit viitata perinteisiin pienpainenatikoihin, jotka olivat paljon keltaisempia.
Jostain kumman syystä niitä natriumkaasupurkausputkia ei ole ajovaloihin otettu!

Puhut natrium-valoista, antaen ymmärtää, että sinulla olisi niistä jopa ymmärrystä tai kokemusta!

Kirjoituksieni pointti on siinä, ettevät ksenon/halogeeni/hehkulanka-polttimot tuota merkittävissä määrin ultravioletti-valoa. Vaikka urbaanit legendat niin väittävätkin.
Termistä infrapunavaloa (lämpösäteilyä) ne tuottavatkin
senkin edestä.
Jos umpion heijastin (heijastava pinta) reagoisi UV-säteilyyn, niin jokaisen aurinkoa tarkkailevan teleskoopin peili olisi palanut jo aikoja sitten ensimmäisillä minuuteilla siellä avaruudessa. Höyrystetty alumiini ei reagoi riittävillä kalvopaksuuksilla ns. valon aallonpituuksilla mitenkään mihinkään ns. valon energia-tasoilla olevien kvanttien kanssa.
Ajovaloissa olevat heijastimet ovat pääsääntönä toteutettu erittäin ohuella alumiinikalvolla, jonka paksuus on aallonpituuksissa mitattuna alle lambdan 2µm aallonpituuksilla mitattuna. Niiden alla on kuparoitu pinta.
Siitä seuraa se "hauska" asia, että alle ~0,7*lambda on läpinäkymätön asia ja kaikki siitä pidemmillä aallonpituuksilla aine on läpinäkyvää!
Tosin tähän asiaan tekevät atomipainot jänniä lisäyksiä....
Jostain kumman syystä ikivanhat metalliperustaiset heijastimet ovat kestäneet vuosisadan verran, mutta muoviset eivät!
