Mahtava projekti! Tekijämiehiä selvästi!!

Kahdehdin aidosti tekijän taitojasi!

Taitaa työvälineistösi valikoima olla kohdallaan!

Olen pohtinut tässä kierroslukumittarin toimimattomuutta. Pitäisikö kuitenkin mennä helpomman kautta ja luovuttaa ajatus alkuperäisen, ahtopainemittarilla varustetun kiekkamittarin säilyttämisestä.
Siis se ei toiminut ollenkaan?
Luin myöhemmät viestit ja sieltä tämä avautui minulle näin:
Syy -> Bensassa mittari ottaa signaalinsa puolalta. -> Puolan toimiessa itseinduktion tuottama jännite satoja voltteja. -> 0-14V signaali ei riitä -> Mittarin modis ohittamalla jännitteen alennus (puolan tuottamasta signaalista).
Kiekkamittarit autoissa ovat yksinkertaisia taajuus/jännite-muuntajia yksinkertaisimmilla tekniikoilla toteutettuna.
Enpä tunne Volvojen kierroslukumittareita, mutta Audin pensakoneen kierroslukumittarin saa toimimaan induktiivisella anturilla.
2 pulssia per kierros, silloin sen signaalin voisi pölliä ihan koneen asentoanturilta ja laittaa jakaja-piirin väliin 58/2 jakosuhteella. Vaatii hitusen tinailemista mutta ei mahdoton homma.
Mittarijuttuja Googlettaessani törmäsin johonkin keskusteluun, jossa sanottiin, että mittarin toiminta perustuisi jotenkin puristustahdin aiheuttamaan pyörintänopeuseroon laturissa, eikä pelkästään pyörimisnopeuteen. Tämä ehkä selittäisi tuon, mutta muuten tuntuu aika utopistiselta selitykseltä.
Laturin pyörintänopeus ei käytännössä mitattavasti vaihtele koneen sisäisten kiihtyvyyksien eroissa (laturin hihna pitää tästä huolen). Siltä laturin W-nastalta tulee puhdasta siniaaltoa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/SiniaaltoEli selitys on utopistinen. Varsinkin jos puhutaan merikontista....

Kaikki tietämäni laturista kierroslukutietonsa saavat autojen kiekkamittarit tutkivat vain ja ainoastaan sitä pulssien määrän ja ajan välistä suhdetta, eli ovat täysin samanlaisia taajuus/jännite-muuntimia kuin bensojenkin kiekkamittarit, eroina vain jännite ja pulssienmäärä. Lopulta kiekkamittari on vain analoginen jännitemittari (siis se suure, mitä mittari näyttää). Elektroniikka (erittäin simppeliä) konvertoi ainoastaan taajuustiedon jännitteeksi.
Uudemmissa vehkeissä hommaa voi hoitaa ecu, joka tuottaa suoran jännitteen joka on kierrosten funktio. Vanhemmissa koslissa se tapahtuu pulssien jännitteeksi muuntamisella. Autoissa ei todellakaan ole kovin kallista elektroniikkaa. Koska niiden valmistamisessa säästetty euro on suoraan valmistajan katetta, lisäksi testaamattomammat systeemit aiheuttavat kustannuksia tehtaalle.
Sanotaan näin, että tuolla projekti-huoneessani majailevat laitteet ovat monimutkaisempia kuin 100% kaikkien autojen elektroniikasta. Sen verran konservatiivista autojen elektroniikka on. Tämän päivän uusien autojen elektroniikan taso on suunnilleen 80-luvun alun mittalaitteiden tasolla, tosin moderneilla komponenteillä toteutettuna.
Se, että ECU:sta pyydetään yli €1000,- hintoja kertoo jonkun portaan katteesta, kun sitä vertaa vaikkapa älypuhelimen hintoihin, joiden tekninen monimutkaisuus on ECU:n nähden satakertainen...
Se, että olittei skoopilla mittailleet sen ECU:n antaman signaalin muotoa, vahvistaa epäilykseni/päätelmäni tuosta kiekkamittarin toiminnasta merikontissa (en ole sitä avannut).
Jotkut käyttää releen kelaa puolan sijasta. Miksiköhän toi etuvastus toimii? Onkohan sekin tavallaan kela?
Lankavastuksella on
induktassi, joka on eräällä tavalla ilmasydämminen kela. Ellei siinä satu olemaan rautasydän.
Tietääkö se pääteaste ohjaako se kelaa vai jotain muuta, jos vastusarvo on sama? Eikö kelan ominaisuudet tule ilmi vasta siellä kelassa?
Siis kunhan kysyn tyhmiä, kun sähköalan koulutuksesta alkaa olla kohta 20 vuotta aikaa 
Pääteaste (siis sytkäpääte) ei tiedä mistään muusta mitään kuin virrasta ja jännitteestä. Niiden käytös eroaa toisistaan siitä riippuen, ohjataanko induktiivista (kela) vaiko resistiivistä (vastus)kuormaa...
Induktiivisen kuorman (kelan) resistanssi voi olla ohmin osia ja silti sen reaktanssi (vastus) voi olla kierroslukusignaalin taajuuksilla tuhansia ohmeja, joten se ohjaava laite "tietää" kuorman laadun.
Tuoreemminhan sinä olet sähköjä opiskellut kuin minä!

En ole kouluja koskaan loppuun käynyt, joten kysy vapaasti tyhmiä, niin teen minäkin. Tosin olen hitusen opiskellut tässä aikojen saatossa "vaihto"-sähkön ominaisuuksia. Ja "vaihto"-sähköllä tarkoitan taajuuksia 1Mhz - 3GHz välissä.
Aidon vaihtosähkön
tm kanssa olen tekemisissä vain tutkani kanssa.
Eräs insinööri aikoinaan totesi "kaikki taajuudet alle gigahertzin (Ghz) ovat tasasähköä....

No olisikohan sitten viisaampaa vaihtaa sen vastuksen tilalle releen käämi, vai onko sillä enää mitään merkitystä, kun se mittari kerran toimii? Meinaan vaan, että onko pitkällä tähtäimellä odotettavissa ongelmia?
Riippuu vähän monesta seikasta. ECU:n kyvystä sietää ylijännitteitä, kyvystä antaa virtaa yms.
Jos noita rajaparametrejä kovin koetellaan, päästää ECU ne valmistus savut pihalle yllättäen.
Mikä ei liene tarkoitus?!

Vahva veikkaus, että tuskinpa sillä releen kelan käyttämisellä saa mitään erityistä etua nykyiseen setuppiin verrattuna, kun sekään ei ole sen paremmin induktanssiltaan tuohon käyttöön sovitettu/mitoitettu kuin sen lankavastuksenkaan sisäinen induktanssi. Veikkaisin, että se vastus kestää siellä jopa paremmin.
Väärin veikkaat. Molemmat kestävät yhtä pitkään... Eli kauemmin kuin kori!

Vastus on suunniteltu häviötehon mukaan ja rele jännitteen. Molemmat keloja meikäläisen näkökulmasta. Releen kela on suunniteltu kestämään miljoonia ja miljoonia kytkentäkertoja nimellisjännitteellään.
Releen kela vain vaatii vähemmän energiaa latautuakseen (isompi reaktanssi), kuten Xuppo totesi.
Mittailin piruuttani releen käämin vastusarvoja 
- rele ~70 ohmia
- aluperäinen puola ~1,3 ohmia
- suuttimien etuvastuskset ~6 ohmia/kpl, eli nyt käytössä ~12 ohmia
Tuon puolan vastus tuntuu hurjan pieneltä. Virtahan on luokkaa 10 ampeeria 
Mittasit niiden resistanssin, etkä niiden reaktanssia kiekkamittarin taajuuksilla, koska reaktiivisen kuorman virran kulutuksella ei ole mitään tekemistä pelkän DC-resistanssin kanssa.
Kyllä, puolan varausvirta on alussa suuri ja lopussa pieni, rajoittuen resistanssin antamaan arvoon. Puola voi haukata jopa 70A virran muutaman mikrosekunnin, kuten halogeenipolttimokin...

Pointtina ei ole vastus, vaan induktanssi, jonka kela muodostaa. Kiekkasignaali varaa sen kelan, ja kun kiekkasignaali tipahtaa nollaan, kelan varaus purkautuu nopeasti aiheuttaen jännitepiikin, joka on riittävän suuri herättämään rundarin.
Juurikin näin! Kelat muodostavat itseinduktion kautta jännitepiikin virran katkeamisen jälkeen. Tämän jännitepiikin energia on riippuvainen induktanssin määrästä. Ja tästä (yli)jännitteestä bensa merikontin kiekkamittari ottaa herätteensä.
Kehtaan väittää, että modaamalla merikontin kiekkamittaria saat sen toimimaan suoraan ECU:n signaalilla, mikä on paras vaihtoehto systeemien keston ja toimintavarmuuden kannalta.