TAK: Volvo 960 T6 Twincharger

Juu alumiinin hitsauksessa kannattaa aina käyttää lisäainetta kun muuteen saumasta ei saa riittävän paksua.

Ei kai tuokaan noin yksiselitteistä ole    Paikoissa joissa ei rakenteellista lujuutta vaadita ei tarvinne saumankaan olla kovin paksua. Virran määrällä, elektrodin kärjen muodolla yms muilla muuttujilla saanee saumaan sen verran tunkeumaa että kestää kevyemmissä paikoissa ihan sellaisenaan. Eri asia toki jos jotain kantavaa hitsaa. Mutta enpä minä mikään hitsari ole muutenkaan 

Mutta kyllä se käytännössä melkeenpä sen vaatii...jos kestävän sauman haluaa...ja imusarjaan varsinkin tarvii hyvän sauman koska kyllä se aikamoiselle rasitukselle joutuu paineen ja lämmön johdosta.

No, kaikki on toki suhteellista. Ilmanpaine voi toki aiheuttaa vuotoa imusarjaan jos saumassa on pieniä halkeamia mutta en oikein usko että ympärihitsattu 90 asteen sauma kokonaan levähtää (menee kahtia) ahtopaineen vaikutuksesta, vaikka olisikin hitsattu ilman lisäainetta. Lämpö on toki myös ''ongelma'', mutta jos välijäähdytin tiputtaa ahtoilman maksimilämmöt esimerkiksi 60 asteeseen ulkoilman ollessa 22 niin tämän lämpötila-eron aiheuttama rasitus hitsatulle saumalle lienee melko olematon    Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Kyllä se nyt kannattaa hitsata kunnolla kun helposti mahdollista, Peetulta meni imusarja saumasta ratki, Pete881 on just kirjottanu että imusarja saumasta ratki.


 

No, kaikki on toki suhteellista. Ilmanpaine voi toki aiheuttaa vuotoa imusarjaan jos saumassa on pieniä halkeamia mutta en oikein usko että ympärihitsattu 90 asteen sauma kokonaan levähtää (menee kahtia) ahtopaineen vaikutuksesta, vaikka olisikin hitsattu ilman lisäainetta. Lämpö on toki myös ''ongelma'', mutta jos välijäähdytin tiputtaa ahtoilman maksimilämmöt esimerkiksi 60 asteeseen ulkoilman ollessa 22 niin tämän lämpötila-eron aiheuttama rasitus hitsatulle saumalle lienee melko olematon    Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Eikös tuo toistuva lämpeneminen ja jäähtyminen ennemminkin rasita sitä saumaa? Alumiinilla muodonmuutokset vielä isompia ja nopeampia kuin teräksellä, jolloin saumat joutuvat kovemmalle rasitukselle. Lisäaineella saataisiin enemmän ainevahvuutta siihen hitsisaumaan

Eikös tuo toistuva lämpeneminen ja jäähtyminen ennemminkin rasita sitä saumaa? Alumiinilla muodonmuutokset vielä isompia ja nopeampia kuin teräksellä, jolloin saumat joutuvat kovemmalle rasitukselle. Lisäaineella saataisiin enemmän ainevahvuutta siihen hitsisaumaan

Juu, noihan se (omasta mielestänikin) on. Mutta pointtina oli että lämpötilan vaihtelualue on niin pieni että muodonmuutokset ja niistä syntyvät rasitus/jännityshuiput jäänevät kuitenkin loppupeleissä melko pieniksi. Mutta eipä tuon väliä, hitsasin eilen laipan uudelleen kiinni lisäaineen kanssa.

Hommat eteni taas viime viikolla:

Vaihdekeppi tuli Ruotsista L-M-R:ltä (ja tulikin muuten nopeesti, alle viikossa) ja sain vivuston tehtyä loppuun. Kepin lisäksi tilasin adapterilevyn, joka pulttautuu suoraan kiinni 740/940/960 koreihin. Eli itse kepin asennus oli siltä osin kokonaan bolt on. Kepissä itsessään on alapäässä kaksi kiinnityskohtaa siirtäjätangolle, laitoin nyt alustavasti tangon kiinni siihen alempaan, kunhan saan vaan vielä pultin runnottua läpi tuosta. Nyt ovat ainakin vaihdevälit lyhyet   

Tankona nyt siis m14 vakionousuinen kierretanko ja haarukkapäät on lattaraudasta ''leikkaa ja kemppiliimaa'' -tekniikalla tehty. Pituudensäätö toimii kuten olin suunnitellutkin ja kepin saa joka suunnassa suoraan pystyyn kabiiniin, vaikka kuvassa onkin hieman kallellaan apukuskin puolelle.

Viikonlopuille tämä edistäminen näemmä tahtoo jäävän. Noh, hyvä että silloin edes etenee, vaikkakin hitaasti niin kuitenkin.








Pakosarjan sain viimein valmiiksi hukkaportin lähtöineen. Hiukan lamellilaikkaa perään ja avot. Lämpöteippi tuohon kai kannattaisi laittaa, vai kuinka arvon raati täällä tuumaa? Hiukan epäilen tuon virtaavuutta mutta penkissäpä nähdään sitten. Seuraavaan tilaan kyllä valmiin kollektorin T3 jaetulle laipalle... muutenhan tuon teko oli jopa suhteellisen helppoa, mutta sitäkin työläämpää. Mutta eipä näitä muutenkaan tehtäisi jos työntekoa pelättäisiin.

Turbiina mahtuu paikoilleen varsin mallikkaasti. Lähtö tulee kuvan mukaisesti ja siitä 90 asteen silikonikulmalla välijäähdytintä kohden. Huomenna ahtimen laipan tiivisteet ja silikonimutkat ja aluputket tilaukseen ahtoputkiston rakentelua varten.

Olisin kyllä ollut jonkin verran tyytyväisempi jos olisin hankkinut edes viisi senttiä kapeamman coolerin    tuo bilteman cooleri on juuri sen noin viisi senttiä liian leveä vaikka rälläköin päädyt niin lyhyiksi kuin mahdollista. Täytyy päitä kääntää vähän enemmän koneeseen päin jos alkaisi sillä mahtumaan. Tai sitten näyttää umpioiden pelleille hieman kulmahiomakonetta ja naputtaa vasaralla sisäänpäin.

Tästä tämä taas.

Oisin aika paljon viistompaan laittanut pakosarjan putket toisiinsa nähden. Nyt on aika suorassa kulmassa liitokset. Vaikka toimii se noinkin, niin paremmin virtaa kun kaasulla on jo valmiina suunta olemassa. Ei tarvitse kollektorillekaan kuin kaksi putkea jos liittää 1-3 ja 4-6 putket keskenään yhdeksi jo matkan varrella. Periaatteessa siellä kulkee vain yksi pulssi kerrallaan jos putkien pituudet ovat samat. Hyvin on ainakin englantilaisessa moinen rakenne toiminut, eikä siinäkään pituudet ole ihan millilleen.

Ennen hukkaportinputkien laittoa:


Tuonkin tekemisestä jo 7,5v aikaa Ja joku osa autosta jota ei ole tarvinnut korjata vielä kertaakaan.

Oisin aika paljon viistompaan laittanut pakosarjan putket toisiinsa nähden. Nyt on aika suorassa kulmassa liitokset.

Tiedän    harmittaa jo nyt etten tuota tajunnut aiemmin mutta katsotaan mitä tuolla tulee ja tehdään johtopäätelmiä sen jälkeen.

Nyt on välijäähdytin soviteltu keulille. Aika naftisti tuolla tuota tilaa on kun syyläri on noin leveä, mutta kyllä se sinne meni. Alumiinihitsaus vaatii vielä opettelua etenkin koneen asetuksien osalta mutta kyllä sillä jo metallin sulamaan (ja ehkä pitämäänkin  ) saa.






Ensi viikolla noin tiistaina tulevatkin ahtoputket ja silikonimutkat joten pääsee niitäkin rakentamaan.

Hommat etenee taas.

Ahtoputkistot ovat valmiit, mitä nyt muutaman klemmarin joutuu hankkimaan vielä. Olin varmaan kännissä kun tilasin näemmä yhden liian vähän ja tästä suutahtaneena kiristin yhden solmuun. Sellasta se vaan välillä on. Hukkaportin laitoin paikoilleen ja siitä vedin screamer-putken auton alle, kuinkas muutenkaan. Saapi nähdä mitä leimasetä siitä tuumaa. ''Se on varmaan joku egr:n putki, en minä tiiä sen tarkemmin....''  Pitänee kuunnella miltä se tuolla kuulostaa ja keksiä vastatoimenpiteitä jossei sitä paukutusta jaksa kuunnella. Auton alkuperäisestä moottorin johtosarjasta kuohin tarpeettomat johdot pois, nyt ei ole mitään johtonippua lenkille sidottuna jossain päin moottoritilaa.

Kiristelin vaihteiston siirtäjävivuston pultit kireälle ja satuin huomaamaan että kepin alapään pultin kun kiristää tiukalle ei yksikään vaihde mene enää silmään. Ilmeisesti ''leikkaa ja kemppiliimaa'' -tekniikka ei tuottanut tarpeeksi mittatarkkoja osia tällä kertaa. Ilmeisesti siirtäjävivun vaihdekepin pää on sen verran vinossa että pultin kiristäessä vääntää laatikon siirtäjätankoa juuri sen verran etteivät vaihteet mene enää päälle. Noh, tuo mennee pienellä siirtäjävivun säädöllä. Tai jos ei mene, niin jättää pulttiin pienen liikkumavaran ja laittaa kaksi mutteria ja nordlockin väliin. Tuskinpa se siitä aukeaa, ja jos aukeaa, niin vaihteethan siitä vaan katoaa.

Moottorin öljynpaineen tulon jaoin T-kappaleella auton omalle on-off -anturille ja Auto Gaugen anturille. Lisämittaristoon tulee näillä näkymin siis AFR, ahtopaine ja öljynpaine. T-kappale löytyi moposportin valikoimista. Lohkon kierre on M14x1,5 naaras ja anturin 1/8 NPT, kun joku näitä kuitenkin joskus miettii.

Seuraavaksi olisi ohjelmassa downpipen teko, PLX:n asentaminen downpipeen ja etukäteen pelottavin osa, eli Megasquirtin asennus ja johdotus. Kun suuttimet tulevat niin pääsee sovittamaan 960 bensakiskoa T6 imusarjaan. Pientä kikkailua joutuu todennäköisesti tekemään, varsinkin kiinnitysten kanssa. Siitä kun selviää niin pikkuhiljaa on ensisavujen otto lähellä. Bensapumppukin pitäisi vielä jostain hankkia. Millaisia toteutuksia täällä on väki tehnyt tuon 044 (kopio) -pumpun kanssa? Linjaan vai tankkiin, 960 vakiopumpun kanssa vai ilman? Jos oikein raking haluaisi olla niin silloin toki siirtopumppu - kerääjäsäiliö - painepumppu - bensakisko, mutta ei nyt tehdä liian hyvää heti alkuun.

Paketti näyttää nyt tältä:








Tuo päällimmäinen putki on huohotuksen imuputki, sille täytyy keksiä vielä parempi paikka. Näyttää melko rumalta tuossa.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Nyt on sähköt jo hyvällä mallilla.  Jonkin aikaa (lue: kauan) meni johdotusten ihmettelyyn ja sähkökaavioihin tutustumiseen mutta siitä ne pikkuhiljaa lähtivät sujumaan.

Polttoainepuolelle on tulossa 2 kpl 044 pumppuja rinnakkain asennettuna. Tankista siis alkuperäinen pumppu pois ja tilalle 10-12 putki/letku tankin alimpaan kohtaan josta auton pohjaan ja haaroituksella pumpuille. Pumpuilta eteenpäin vakio polttoainelinja. Vaparin suutintukkikin löysi paikkansa turbon imusarjan kaverina varsin pienin kikkailuin. Kiinnikkeet piti itse hitsata mutta siinäpä se.

Kardaanin sain lyhennettyä ja väännettyä paikoilleen. Hiukan sai siinäkin hikoilla mutta lopulta meni varsin nätisti. Imuilman lämpöanturi löysi paikkansa dumpin vierestä. Sopiva alumiininpala, siihen reikä ja jengat ja hitsaus dumpin viereen ja avot.

Näillä näkymin voi olla että kone hörähtää tällä viikolla käyntiin.

Kuvia on tulossa, niitä kun aina kaivataan 

Siinäpä niitä.

Viimeiset päivät on menny käynnistelyä yrittäessä. Sähköistä puuttuu enää flektin kytkentä ja bensapumppujen relekytkennän pikku korjaus. Unohdin että Mega maadottaa ja olinkin sitten tuplamaadoittanut molempien bensapumppujen releiden ohjauspuolen. Ihmekös eivät alkuun lähteneet käyntiin.    bensavuotoja pääsin myös paikkailemaan, mutta mitäpä noista Bilteman pumpuista voi odottaakaan. Ihme kyllä nyt tuntuvat pitävän. Flektille tullee ohjaus megan kautta, vaikutti ainakin melko simppeliltä kytkeä.

Bensavuotojen tukkimisen jälkeen starttailtiin ensimmäisen kerran ja kummasteltiin kun startti kyllä pyörii mutta mitään ei tapahdu. Noh, startti pois ja ruuvipenkissä virtaa -> solenoidi toimii ja moottori pyörii. Autossa ei kuitenkaan mitään reaktiota. Hetken ihmettelyn jälkeen laitettiin Joden varastartti 850:stä ja sillä alkoi pyörimään. Hetken aikaa konetta pyöriteltiin ja ihmeteltiin kun ei ala mitään tapahtumaan. Tutkittiin Megaa ja sepä ei saanutkaan lainkaan kampuran asentotietoa VR-anturilta. Eli ei käynnistäessä tiennyt että kone pyörii -> ei anna soppaa koneelle. Pitkällisen ihmettelyn jälkeen vaihdettiin vr-anturi MS3x X:n johtonipusta emolevyn johtonippuun ja alkoi saamaan pyörintätietoa. Tällä hetkellä megalla on yhteissuihkutuksen asetukset (muuta ei kai pysty ajamaan jos on pelkkä VR-anturi käytössä?) mutta kunhan Hallin saa kytkettyä niin asetetaan takaisin sekventaaliseksi.

Oma soppansa oli myös starttiongelma. Lopulta selvisi että T6:sen automaatin hammaskehällä on ilmeisesti eri mitat kuin 850:n. Eli vaikka solenoidi toimisi niin pyöritysratas ei mahdu työntymään vauhtipyörän hampaalle tai työntyy niin kauas ulos että ei ota lainkaan kiinni vauhtikseen. Tänään hain uuden startin Joden hieman väsähtäneen varastartin tilalle, katsotaan joko sillä lähtisi käyntiin. Yksittäisiä sytytyksiä saatiin kyllä aikaan Jodenkin startilla mutta kone ei jaksanut yhtään pidempään pyöriä sillä. Mutta saapi nähdä, kohta uutta starttia kiinni ja asetuksia uuteen uskoon ja taas yritetään. Hyvässä lykyssä auto voisi jo käydä tänään. PLX:nkin sain eilen Futurezilta ja pääsen asentamaan gauge podia kojelaudalle. Vaikkei auto kävisikään niin ei tässä hommat kesken lopu 

Tarkista vr-anturin ilmaväli, jos on kootut seokset tyylinen ratkaisu. Alle milli pitäisi olla.